Loma
1.-5.12.2025

Lumeton maa, sää harmaan pilvinen. Siinä loman säätila.
Sää ei kuitenkaan ole esteenä kierrellä maakuntaa katselemassa mitä näkyy ja kuuluu.
Tällä kertaa emme lomaillee kauempana. Kotoa käsin päiväajeluja teimme minne mieli teki.
Loma oli niin sanottu maakuntamatkailua.

Eeva Ryynäsen tekemä pronssinen muistomerkki Hannikaisen petäjä. Petäjä Nurmeksen keskustassa.

Jätkän patsas. Patsas Lieksan keskustassa. Pielisen seudun metsä ja uittomiehille omistettu "Tukkilaispatsas". Kuvanveistäjä Eino Räsäsen pronssiveistos paljastettiin syyskuussa 1959.

Matka Törnin - Männistön asekätkölle. Kätkö Enossa ......

..... syksyisen harmaus oli kävellessäni asekätkölle ...

..... kätkön nuoli osittaa ylöspäin ...

.... kallion jyrkännettä ylöspäin ...

..... aika korkean kallionjyrkänteen reunalla Törnin - Männistön asekätkö. Tämä muistomerkki pystytettiin Arvo Männistön toivomuksesta ......

... kalliolohkareen alle oli kätketty: 1 pikakivääri ja siihen 8 lipasta, 1 puoliautomaattikivääri lippaineen, 5 konepistoolia ja siihen 26 rumpulipasta, 3 sotilaskivääriä, 36 käsikranaattia, yhteensä 2000 patruunaa. Mannerheimin - ristin ritari kapteeni Lauri Törni ja hänen komppaniansa asealiupseeri alikersantti Arvo Männistö rakensivat kalliohalkeamaan asekätkön eräänä pimeänä lokakuun yönä 1944. He ottivat yksikkönsä kotiuttamisen yhteydessä vapautuvasta sotavarustuksesta materiaalia, jonka siirsivät kantaen majoitusalueelta tähän kätköön 2-3 km matkan.

Ilomantsin Oinasalmen talvisodan aikaisia taistelualueita. Entisöity konekivääripesäke ...

.... sisälle menen kivääripesäkkeeseen josta aikoja sitten kuului kovempi pauke kuin nyt ....

..... sisällä oli pimeää, kameralla tarkensin ampumaluukun reunaan!! kuvankäsittelyssä sain valoa pimeään pesäkkeeseen. onkohan ampujilla ollut korvissa mitään joka madaltaisi pauketta ....

..... sisällä oli ampumaluukku pieni mutta ulkoa katsottuna ampumaleveyttä on reilusti .....

...... ampumasuunta Neuvostoliiton hyökkääjiin päin. Järvi joka näkyy on Karpanjärvi joka oli talvella jäässä jota myöten vihollinen hyökkäsi.....

.... Muistomerkki : Tohmajärvi - Oinas - Salmi - Kallioniemi vesistölinjalla puolustivat Suomen miehet isänmaan vapautta talvisodassa 1939 - 1940.

Möhkön Manta. Rakennettiin Ilomansissa Koitereen rannalla Savilahdessa vuosina 1955 - 1956. Pituutta 31 metriä ja leveyttä noin 7 metriä. Syväys noin 1,3 metriä.Mantaa käytettiin asuntoproomuna Enso-Gutzeit Oy:n metsätyömailla Koitereen ja Nuorjärven rannoilla. Mantan jäätyöä pois käytöstä se seisoi Enossa Pamilon voimalaitoksen kanavalla Palojärvellä. Proomu oli upoksissa vuoden, kunnes se huhtikuussa 1980 nostetiin pinnalle. Enso-Gutzei Oy luovutti Mantan Ilomansi-Seura ry:lle joka kunnosti sen kahvilakäyttöön....

.... mantalla  ohjausperäsin tyylikäs.

Möhkön Mantan lähellä Ilomansin näyttämökerhon kesäteatteri ...

.... kesäteatterin näytelmän rakennukset.

Möhköön rakennettiin kanava ja sulkuportti.

Menimme seuraavaksi Möhkön rautaruukille. Kuvassa vanha masuuni. Masuuni on suojattu katoksella. ....

.... rautaruukin lautasaha oikealla ...

.... rautaruukin paja ....

..... rauta vääntyy osaajien käsissä. Möhkön seppien työtä kunnioittaen Ilomantsin Seura ry ja Savirannan seppäsuku ....

.... näillä tantereilla toimi Möhkön rautaruukki 1850 - 1908 ...

.... keltainen rakennus Möhkön ruukkimuseo.

Möhköstä matka Öykkösenvaaran sotahistorialliseen taistelualueelle ....

.... rakennuksen sisällä sotahistoriallista tekstejä kuvineen ..

.... rakennuksessa hyvin paljon tietoa sodasta ...

.... ja maanosien jakohistoriaa ...

... ulkona panssaritorjuntakanuuna ...

..... Öykkösenvaaran sotahistoriallinen reitti. ...

.... sirpalesuoja ...

.... sirpalesuojasta kuva kesällä 1952....

.... louhittu asema ....

.... tällä paikalla tuhottiin 27.5.1999 jatkosodan taistelussa ammuttu neuvostoliittolainen 120 millimetrin raskaan kranaatinheittimen kranaatti. Ammus ei räjähtänyt vaan jäi "suutariksi". kranaatin löysi ja hävitti majuri Kimmo Salo ....

..... Kahden konekiväärin tuliasema. Tässä asemassa taisteli kersantti Matti Salonmaa vuoden 1944 rajuissa taisteluissa. Konekiväärimiehet rakensivat katon tuliasemaan joka oli ollut  aiemmin vain kuoppa.. Rynnäkön tulitaistelussa vihollisen pienoisheittimen kranaatti räjähti katolla, joka kesti osuman. Ruokailevat miehet saivat hiekkaa juuri jaettuun hernekeittoonsa.....

.... pitäähän sitä hovikuvaajan mennä katsomaan missä hernekeiton söivät ....

.... kahden konekiväärin tuliasema. Toisesta ampuma-aukosta tulitti kersantti ja toisesta vänrikki ...

.... tuliasema RJK 1/12......

.... näihin ristikoihin viriteltiin piikkilankaa vihollisen miehistön esteeksi.

Matka jatkui Ohtaansalmen Täyssinän rajakivelle Tuusniemelle. Auto parkiin ohtaansillan lähelle ...

..... pienehkö matka kävellä rajamerkille ....

..... Täyssinän rajamerkki. Ruotsin ja Venäjän välinen valtakunnan raja oli ollut epäselvä ja riidanalainen. Rajan tuntumassa oli jatkuvasti selkkauksia puolin ja toisin. Lokakuun 19 päivänä 1595 allekirjoitettiin asiakirja, joka määritteli rajan ja Ohtaansalmen rajamerkinnät tehtiin erityisen huolella. Kuvassa olevaan kallioon hakattiin ylimmäksi vuosiluku, ja seuraavaksi Ruotsin valtakunnan kruunu ja näitten alle rajavaltuutettujen nimikirjaimet. Venäläiset puolestaan hakkauttivat omaksi merkin, ristin ... .... tässä on Ruotsin rajavaltutettujen nimikirjaimet ja Ruotsin kruunu ylimpänä .... .... venäläiset merkitsi kiveen ristin.

Pellolle oli tehty hymyileviä paaleja. Yksi on heittänyt iloissaan kuperkeikkaa ja jäänyt päälaelleen.

Kuvasin edellisen kuvan paaleja kun selkäni takana pellolle ilmestyi sumupatsas. Sumua ei ollut muualla kuin pellon yllä yhdessä paikkaa !

Matka seinävuoren rotkolaaksoon .... ... parkkipaikan lähellä loistava kota jossa mahdollista nauttia HK-sininen .... .... kodan lähellä pieni Seinälampi heikossa jääpeitteessä....

..... rotkolaakson voi nähdä näkötornista ...

.... näkötornin reunat olivat niin korkeat että oli vaikea kuvata ..... .... joutui kurkottamaan jotta jotain näki. Rotko monta kymmentä metriä syvä.

Rotkolaakson lähellä Päivätär. Päivätär on muinaisuskossa auringon sekä päivän jumalatar.

Muistomerkki Kaavilla: Melttunen. Tällä paikalla käytiin Melttusvirran taistelu syksyllä v. 1808

Joensuun Kuhansalossa Luostarin muistomerkki Kuhasalon luostari perustettiin pappismunkki Iljan  lähetysmatkojen yhteydessä vuosina 1534 - 1535, jolloin Valamon luostari perusti alaluostareita eli skiittoja. Luostari jäi autioksi savolaisten ja karjalaisten välisissä kahakoissa 1580- luvulla. Luostari tuhoutui lopullisesti vuonna 1611, savolaisten todennäköisesti polttivat luostarin.  Luostarin täsmällinen sijainti on edelleen epäselvä .... .... muistomerkin sisällä ortodoksien ikonit, ortodoksien sakramentteja ..... .... Kuhasalon erämaaluostarin muistomerkin lähellä vartioi suuri vanha metsälehmus eli niinipuu.