KOTIJOULU JA UUSIVUOSI 2025.

Vuosi on taivallettu loppuun on pienen muistelun hetki.
Menneeseen vuoteen mahtuu monenlaista tapahtumaa kuin myös antaa itselle levonhetkiä.
Miksi ihminen on kulkeutunut kaiken maallisen kiireyden ajattelulle, aina tavoitettavissa milloin minnekin.
Olemmeko unohtaneet elämän keskeisen tarkoituksen ?
Suuri kirja sanoo " otsa hiessä sinun on hankittava leipäsi kunnes tulet maaksi".
Aherramme päivästä toiseen, nuoruudesta siihen viimeiseen hetkeen
jolloin rakkaat läheiset jäävät elämää jatkamaan.
Olen useasti ajatellut kaikkea mitä elämäni on nähnyt, kokenut ja aina jouluna muistan
niitä jotka nukkuvat Isänmaan siunatussa maanpovessa hautakiven alla.
Kirkkomaa, hautuumaat kätkevät elämää jotka ovat tulleet maan tomuksi.
Kulkiessani hautuumaalla katselen hautakiviä ja ajattelen että mitä
hautakiveen kaiverretun ihmisen nimi on muutakin kuin kultaiset kirjaimet.
Joka kerta nämä ajatukset eivät löydä vastausta muuta kuin
 että he ovat maantomu. Taivaan hyvyys on heidän ympärillä nyt ja ikuisesti.
Omalta kohdaltani päivät kiirivät vuonna 2025 tavanomaisesti.
Lehmien hoito ja muu työ pitävät ajatukset kuin mielenkin jonkinlaisessa vireyden tilassa.
Olen monesti sanonut etten kaipaa joutohetkiä kovinkaan paljoa.
Elämässä pitää olla sisältöä ! Ei joutavanjäljillä kulkemista.
Jos kulkisin joutavanjälkiä seuraten olisin silloin menettänyt kaiken sen mitä suuri kirja neuvoo.
Siksi navetassa on lehmiä, vasikoita jotka pitävät elämän sisältöä yllä.
Työtä pitää tehdä vaikka hitaasti kiiruhtaen ja sitä minä pidän ehdottomana elämälleni.
Menneen vuoden jokainen päivä on ollut elämisen arvoinen
ja samanlaisena jatkukoon tulevaan vuoteen 2026.

Jouluaatona kirkkomaan hautumaalla. Polvijärven luterilaisen kirkon katto remontoitiin kesällä. Katto uusittiiin. Uudet valoisat kattopellit loistavat valoa kirkon ulkopuolelle. Sisällä loistaa Jumalan, elämän toivon valkeus.

Korkeuksiin kohoaa kirkon risti. Jumalan risti antaa elämälle toivon jälleen nähdä aikamme päätyttyä tästä ajasta pois nukkuneet joiden haudoille tänäkin Jouluna sytytämme kynttikään liekin.

Polvijärven kirkonkylän sankarihaudat. Isänmaan puolesta kaatuneet. Sankarivainajia 151.

Polvijärven kunnantalon edustalla valonkuuset.

Polvijärven hautuumaalla Räiskyssä erittäin vähän lunta tänä jouluna.

Marjo äidinsä haudalla jouluaattona. Marjon äidin ja hovikuvaajan äidin ja isän haudalle kynttilän vienti jouluaattona mikäpä muu laulunsanat koskettaisivat enempi kuin Konsta Jylhän Joululaulu. Konsta Jylhän Joululaulu on hovikuvaajan kuunnelluin ja paras joululaulu. KONSTA JYLHÄN JOULULAULU: Joulu aatto nyt saa, jo ilta tummuu ja hiljene maa. Kuka lulkee nyt yksinään kalmistoon, kuka yksin näin kylmässä on. Pieni lapsonen vain joka näin kiiruhtain jälleen kynttilän haudalle tuo. Paikka hiljainen on, tumma liikkumaton, äidin haudalle valon hän suo.. Liekin niin häilyvän tuo hauta rakkaimman hetkeksi saa. Sitä katsoo ja taas odottaa. Koska joulun hän saa, koska voi naurahtaa kera muiden taas kuin ennenkin. Mutta niin hiljainen koti yksinäisten on kuin puuttuisi siunaus sen. ......

Hovikuvaaja äitinsä ja isänsä haudalla jouluaattona Martonvaaran hautuumaalla.         Kuvan otti: Marjo Juntunen                     .... Äänen hiljaisen, sointuvan nyt jostain kuulevi hän, joka lämpimin lausein lohduttaa, joka nousemaan katseen saa: Älä huoliisi jää, nosta pystyyn taas pää. Joka hetki sun kanssasi käyn. Lapsi joulun mä oon, sinun vien kartanoon josta lähdit. Sun valonas näyn. Joulun ensimmäisen mä olla tallissa härkien sain. Sinne tähtöset tuikkivat valkeuttaan, sinne saapuivat tietäjät maan. Sitä taas viettämään sinun kanssasi jään, sinun joulusi kauniiksi teen. Sinä huomata saat: surun laaksot ja maat voivat peittyä kirkkauteen.

Martonvaaran hautuumaalla hiukan enempi lunta kuin Polvijärven Räiskyssä.

Hovikuvaajalle joulu on kuudeskymmenesviides näillä samoilla tantereilla....

..... aattona joulusauna on perinne joka jatkukoon ajasta ikuisuuteen vasemmalla ulkosaunan valo kutsuu lämpöönsä  ....

.... jouluaatton ilta pimentynyt. Sauna ja sen levähdyksen hetken aikana tulee jälleen kerran miettineeksi kaikkea joulua aikoja myös niitä rakkaimpia lapsuuden jouluaattoja. Myös tämän ajan jouluaatot ovat kauniita.  Oma perhe, joulu, ja se läsnolo luo muistot joita en vaihtaisi mihinkään.

UUDENVUODEN ILOTULITUS  31.12.2025 Raketit ammuttu kotipellolla