1943 aikana venäläiset partisaanit häiritsivät Suomen maanteitten liikennettä jatkosodan aikana surmaten siviilejä runsaasti. Kuvan muistomerkki on yksi monesta siviili surmista antamaan kuvan sen hetken raakuudesta joissa henkensä menetti ihminen tai ihmisiä vaikka ei ollut rintamalla puolustamassa omaa synnyinmaataan. Partisaani-iskun muistomerkki sai alkunsa kun väijytykseen joutui bussi 4.7.1943 Inarin Laanilassa. Matkustajana parikymmentä siviiliä mukana myös Oulun piispa Yrjö Wallinmaa. Muistomerkin läheisyydessä on pieni puro ja silta jonka terroripartio räjäytti edestä ja bussillinen ihmisiä oli pakotettu pysähtymään ja tuntemaan viimeisen hetken tulleen. Ihminen, silloin kun tuntee viimeisen aamun eletyn onko hän silloin kiitollinen että on saanut syntyä tänne nähdäkseen jotain elämän kauneutta josta ei voisi vielä hädänkään hetkellä luopua vaan taistella elämässä pahuutta vastaan ja luottaa suureen lupaukseen "hyvyys voittaa pahuuden". Kun pahuudella oli tahtona surmata väijyen ja jäädä historiaan, niin silloin sitä kutsuisin rikoshistoria tapahtumana. Bussissa monet näkivät viime hetkinään partisaanit jotka eivät antaneet itselleen pieneksi hetkeksikään hyvyyttä vain kylmä pahuus oli heidän mielensä vallannut. Me kylvämme itseemme joka päivä elämän näkymättömiä siemeniä jotka juurtuvat päiviemme edetessä antaen meistä ulkopuolelle sen kuvan siitä siemenestä jonka annamme parhaiten juurtua ja kasvaa sisällämme. Partisaanien sielujen sisällä on voinut olla hyvyyden siemen juurtuen ja antaen kasvullaan mahdollisuuden myöhemmin pyytää nöyrtyen anteeksi ja toivoa itselleen Golgatan ristin sanomaa- " Isä, anna heille anteeksi. He eivät tiedä, mitä tekevät". Bussissa olleista muutama pelastui metsään paeten tai auton lattialla maaten. Piispa Yrjö Wallinmaa sai surmansa vihollisen käsikranaatista. Kun elämä päättyy silloin sanomme sanat Golgatan ristiltä "Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni".

Partisaani-iskun muistomerkki Inarin Laanilassa