7.5.2022
TORNIEN TAISTO RUVASLAHDELLA RUVASTORNISSA.

 
Lintuharrastajien monen vuoden pitkä odotus päättyi ja tornien taistoa juhlisti kaunis keväinen mutta tuulinen sää.
Hovikuvaaja kampesi myös torniin mitä siellä tapahtuu ja tapahtuihan siellä. Lintuja tuli kovan myötätuulen siivittämänä.
Tornista kuvaus on hyvin vaikeahko kun linnut lentelevän niin hulvattoman kaukana. Mutta jotain kuvia sain ihmisistä enimmäkseen.
 

                          Teksti: Janne Leppänen                                                    


                                                                        Tornien taistoa ja kevään etenemistä
Kahden koronakevään jälkeen lauantaina 7.toukokuuta päästiin jälleen järjestämään lintuharrastuksen valtakunnallinen kevättapahtuma Tornien taisto. Tapahtuman ideana on havainnoida joukkueen ennalta ilmoittamassa lintutornissa klo 5- 13 välinen aika ja kirjata havaitut lintulajit ylös. Lajimäärän laskemisessa on pientä kilpailuhenkeä, vaikkakaan eri paikkojen tuloksia ei monista syistä voi suoraan verrata. Tänäkin vuonna useissa etelärannikon torneissa havaittiin yli 100 lajia, kun taas Lapissa 30 lajin ylitys on jo hyvä tulos.

Vähintään yhtä tärkeää on kevään etenemisen havainnointi lintumaailmassa sekä tapahtuman yhteydessä järjestettävät yleisötapahtumat. Polvijärvellä taistoon osallistuttiin Ruvaslahden Ruvastornissa ja Outokummussa Sysmäjärven Rannan-Juvolassa. Rannan-Juvolassa havaittu lajimäärä 92 oli samalla korkein Pohjois-Karjalan 14 osallistuneesta tornista havaittu. Ruvaslahden 73 on sekin maakunnan keskitason yläpuolella ja valtakunnallisesti eniten lajeja havainneessa kolmanneksessa.

Havainnoinnin aikana muisteltiin edellistä 2019 järjestettyä Tornien taistoa. Silloin tapahtumaa vietettiin pahimmassa mahdollisessa takatalvessa, kovassa tuulessa ja lumisateessa. Nyt olosuhteet olivat paljon mukavammat. Lämpimän yön jälkeen aurinkoisessa säässä lämpötila kohosi puoleen päivään mennessä 15 asteeseen. Kevään tulo on ollut hidasta ja etenkin monien hyönteissyöjien muutto myöhässä. Niinpä yksikin lämmin yö ja tuulen kääntyminen etelään tekee paljon. Ruvaslahdella seurattiin kuinka lahden päälle saapui vähän kerrallaan lisää ja lisää haarapääskyjä, sekä yksi räystäspääsky pyörähti vanhan pesäpaikkansa tarkastamassa. Myös pajulintu ja kirjosieppo havaittiin sekä Ruvaslahdella että Sysmäjärvellä. Monien hyönteissyöjien päämuutto ajoittunee nyt juuri tälle kuluvalle viikolle. Sysmäjärvelle Tornien taistoon ehti myös törmäpääsky.

Näin kylmänä keväänä ihmiset ovat olleet huolissaan lintujen ravinnonsaannista. On todettava että ihmiset yleisesti aliarvioivat hyönteisten määrän luonnossa. Ötököitä on paljon muitakin, kuin iholle änkeävät hyttyset ja kärpäset. Maassa elävät hyppyhäntäiset, joita usein lumikirpuiksi kutsutaan nousevat jo hangelle vaikka lämmintä ei olisi kuin muutama aste. Samoin hämähäkit ja monet muut öttiäiset alkavat liikehtiä puiden rungoilla ja pienilläkin pälvipaikoilla. Siemensyöjille on tänä keväänä ollut hyvin ravintoa tarjolla runsaana karisseen kuusen siemensadon vuoksi. Ja tietenkin kaikki edellisenä syksynä maahan karisseet luonnonkasvien siemenet ovat lintujen löydettävissä lumen sulaessa. Talviruokinnat voikin jo ajaa alas. Vaikka linnut syömässä vielä käyvät, niin se ei välttämättä kerro ruuan puutteesta luonnossa. Vaan enempikin helpon ruuan houkutuksesta.

Taistossa havaittuja harvinaisempia lajeja olivat Ruvaslahdella nähty heinätavi. Tätä voimakkaasti harvinaistunutta sorsalintua ei ole koko maakunnassa tänä vuonna nähty vielä yhteensä kymmentäkään yksilöä. Sysmäjärvi puolestaan on romahdusmaisesti vähentyneen punasotkan paras esiintymispaikka Pohjois-Karjalassa nykyään. Sysmäjärvellä nähtiin myös haarahaukka. Laji on Euroopan yleisimpiä petolintuja, mutta meillä enimmäkseen vain harhailija, vaikka jokunen pari pesiikin.
Myös pesimäkauden aloituksesta tehtiin havaintoja Ruvaslahdella. Kottaraiset pöntöissään ja töyhtöhyypät sekä kuovit hautovat jo pesissään pelloilla. Kurkien tulo- ja menoliikenne viittasi vahvasti hautomisvuoron vaihtoon ja tornin takamaastosta sattui löytymään 9-munainen sinisorsan pesä. Näitä pohjoiseen sopeutuneita lajeja ei näytä kylmä kevät haitanneen.
 

 Aktiivit jo kivunneet Ruvastorniin ennen kuin kukko kerkisi kiekaista.

Nelikko aamuvarhaisesta asti ruvastornissa lintumääriä kirjaamassa klo:05.00 - 13.00.
vas. Juha Ovaskainen, Janne Leppänen, Päivi Ronkainen ja Kimmo Tyni.

Janne aikoo pyydystää hauen joka oli pulikoinut vedessä.
Jos kalan saa niin päivän ruoka-antimet on silloin hyvällä tolalla.

Lintuja lensi suunnalta jos toiseltakin.

Janne oli käynyt etelässä ostamassa uudet videopään ja jalustan.
Maksavat hulppean määrän euroja mutta hyvä puoli on että Jannen taskut hiukan
 keventyivät ja ei tarvitse kulkea kallellaan jos rahatukku vahingossa unohtui vain toiseen taskuun.

Vesistö oli sula pitkältä matkaa ulapalle päin.

Juha Ovaskainen katselee mantereelle päin jos siellä olisi vaikka kivitasku.
Kivitasku oli hyvin hyvin etäällä kuvanoton ulottumattomissa.

Ylilentoja oli tiuhaan tahtiin.

Päivi Ronkainen mitä näkee ........

..... näkikö Päivi sääksen jolla oli lahna kynsissään.

Kimmo Tyni, putki ruohikon suuntaan ....

.... ja siellähän uiskenteli nokikana, ja oli siellä jossakin ruovikon seassa myös uivelo.

Päivi Ronkainen keitti kahvit jona aikana heinätavi näyttäytyi hyvin kaukana
 Päiviä se hiukan harmitti ettei heinätavia nähnyt.

Vihko joka sisälsi tänä vuonna bongatut linnut.

Vakoilin mitä tämä vihko sisältää.
Nähtyjen lintujen aikoja sisälsi.

Tornien taisto lintu havainnot klo:8.00 oli 60.
Kaiken kaikkiaan päivän saldo oli 73 lintulajin havaintoa.

Ja lisää lintu määriä tulee jotka Janne keltainen kynä sauhuten ylös kirjaa.

Auringon valoa riitti tuulisella ruvastornilla.

Aurinko nousi yhä ylemmäksi, alkoi lintubongaria tulla lisää.

Päivi toi tornin lähelle linnunpönttöjä eri kokoisia useille lintulajille sopivia.

Ylhäällä vasemmalta talitiainen ja kirjosieppo. Sinitiainen, kuusitiainen. Telkkä (isoin). Ja oik. harmaasieppo.

Siellä kaukana ui monen sortin lintulajia.
Se on muuten näköjää kiikarille tuo tukijalka vakauttava tekijä jonka saa vartaloa vasten tukea.

Jälleen ylilento.
Mutta ammuksia eivät onneksemme pudotelleet.

Juha Ovaskaisen ilme kertoo jostain näköhavainnosta.

Vasemmalla Jari Mutanen kuvaa lintuja silloin kun aika antaa myöten.

Ajatusten vaihtoa lähinnä lintumaailman kuulumisia vaihdettiin.

vasemmalla Arto Sutinen perinteitä noudattaen saapui päivällä tornien taistoon.

Näkyy jotain mutta vasten aurinkoa joutuu Janne siristämään silmiään.
Ei Jannen tarvitse nähdä lintua kun sen hän on jo tunnistanut vaikka ei näe lintua !!
Janne on lintumaailman ykkönen ja pysyy sillä nimellä maailman viimeiseen rajapyykkiin saakka.

Lintutorniin tuli päivän mittaan mukavasti porukkaa linnuista kiinnostuneita.

Heinätavia hyvin ahnaasti kytättiin josko se uudestaan ilmestyisi.

Juhan ja Päivin antavat herkeämättömästi silmälle iloa luonnon ihmeellisestä maailmasta.

Mantereelle päin suunnattu putket.
Vuoden kuluttua jälleen samalla paikalla ..... jos luoja suo on hovikuvaaja kameroineen ruvastornissa.

Arto Sutinen oli ostanut katiskan ei ihan sellaista perinteistä mutta kevyt oli.