Lomamatka Ruokolahdella, Lappeenranta, Vaalimaa ja
lopuksi Pyhtäälle.
Ei ollut monen viikon lomareissu, mutta kerkisimme kuitenkin jotain nähdä.
Kummakivi oli nähtävyytenä kummajainen ja Lappeenrannan linnoitu
nähtävyys,
Zsaarin kauppa ja myös merimuseo joissa kävimme ja viimeisenä tuulimylly.
Pyhtäällä Suomenlahden rannalla kuvasin joutoaikana lintuja.
Sain muutaman lintukuvan mutta yksi asia jäi harmittamaan.
Vapunaaton aamu varhaisena istuin odottamassa jälleen lintuja.
Kuului linnun ääni jota en ennen ollut kuullut. Linnun ääni läheni
ja läheni mutten en saanut näköhavaintoa kun se ääni läheni nopeasti:
Sain linnun hätäisesti etsimeen mutta ei tarkennuspisteeseen.
Näin että oli musta yläpuoli ja muuten valkeapitkä nokka ja oranssin
värinen nokka.
En saanut lintua tarkennuspisteeseen kun lensi niin hirmuisella vauhdilla.
Lintukirjaa selasin ja meriharakka lintu oli. Harmittelin kun kuvaa en
saanut.
Kerrankos se hovikuvaajaa koettelee nämä maallisen elämän riennot.
Lunta oli polulla ja myös lumetonta polkua. Matka kummakivelle on
noin 0, km.
Kummakivi.
Kivi on kuin liimattu aluskiveen. Kivi lepää silokallion
päällä.
Kummakivi painaa noin 182 tonnia.
Mannerjäätikön kuljettama kummakivi on pysähtynyt juuri sopivasti
silokallion korkeimmalle kohdalle.
Marjo ei ole nuhapumppu.
Mitään pelkäämättä poseraa kummakiven alla.
Ei mitään sen kummempaa tapahtuisi jos lohkare liukuisi alas.
Marjo ojentaisi vahvat käsivartensa suoraksi ja siihen Marjon
käsivarsille 182 tonnin painoinen kiven vierit pysähtyisi.
Kosketuspinta noin 0.5 neliömetriä.
Lappeenrannan satamassa laivaravintola s/s Suvi - Saimaa.
Laivaravintola Prinsessa Armaada.
Lappeenrannan linnoitus.
Elokuun 23 päivänä v.1741 käydyn pikku wihan muistomerkki.
Edellisessä kuvassa olevan muistomerkin laatta.
Viipurin portti kauempana kuvassa ja mukulakivet tiessä ovat
alkuperäiset kivet.
Tien on sama kuin silloin 1700 luvulla.
Viipurin portti.
Ratsuväkimuseo.
Linnoituksenmuurit.
Marjuskan talo ja wanhan ajan kahvila.
Käsityöpuoteja, taidenäyttely ym.
Vihreä makasiini.
Lappeenrannan Taidemuseo.
Ortodoksinen kirkko.
Suomen vanhin ortodoksinen kirkko.
Ortodoksinen seurakunta.
Taideolohuone Katariina ja Kristiinan työtuvat.
Lappeenrannan museoiden toimisto, entinen Komendantintalo.
Komendantintalon edessä oli jalkapuu.
Kuvaaja:
Marjo Juntunen
Hovikuvaaja joutui kiinniotetuksi ja häpeämään kaikkien
Lappeenrantalaisten näkösälle.
Ei auennut ramppi ja olin rötöksistäni nilkoista kiinni niin kauan
että takanani
oleva lumipenkka hehkutti kylmyyttä niskaa että olin kuoleman
kylmänkankea silloin
kun komendantin talosta tuli vapauttava käsky että olen kärsimykseni
kärsinyt.
Kehrääjätalo.
Kuvan ottaja: Marjo Juntunen
Etelä-Karjalan museo.
Museosta oikealla on muistomerkki ......
.... muistomerkissä lukee , "Lappeenrannassa 1918-1919
vangittujen ja teloitettujen punaisten muistoksi".
Linnoituksen reunamuuri..
Vesiportti.
Lappeenrannan tanssiopisto.
Saimaa.
Kaponieeri vallihauta Haminassa.
Linnoitusvarustus rakennettu 180-luvun
alussa.
Vallihaudan ympärille rakennettuja varastoja. Haminasta kuva.
Vaalimaalla kauppakeskus.
Kauppakeskuksen keskikäytävä, ympärillä kauppoja.
Kauppakeskuksen käytävällä Zsaarin valtaistuin.
Kuvaaja: Marjo Juntunen
Kuten huomaatte hovikuvaajasta on tullut Zsaari !!
Aiemmin kuvissa olin jalkapuussa kiinni, mutta näin se elämä
kuljettaa jalkapuusta hallitsijaksi Zsaarin valtakuntaan !!
Mietin mitä aion ekana päivänä valtakunnassani tehdä. Pitää tuolle
kuvaajalle komentaa että tuo hallitsijalleen ruokaa.
Eikä mitään hilipuli ruokaa vaan kunnon sapuskaa. Hyvin paistettu
HK-sininen ja viileää muumilimpparia.
Ai että miten herkullista on vain istua tekemättä mitään.
Sormia vain napsautan ja palvelija kipittää kysymää mitä Zsaarile
saisi olla .
Samaa Zsaraarin kauppakeskusta kuin edellisessä kuvassa.
Myös tässä keskikäytävä ja joka puolella kauppoja.
Oli monen laista kauppaa ja onneksi ei muita kulkijoita pahemmin
näkynyt.
Kun menee aamu varhaisella vaikka tänne niin saa olla suhteellisen
väljässä ihmis vilinässä.
Sitten meno merimuseoon.
Tarkkuuskello Rauman merikoulussa.
Kello on suunniteltu apuvälineeksi merenkulun ja tähtitieteen
opiskeluun.
Kello näyttää valinnaisesti joko keskiaurinko tai tähtiaikaa.
Ruuhi.
Alkukantaisen muotoisia ruuhia käytettiin Suomen alueella
kivikaudelta aina 1900-luvulle.
Linjalaiva Koronprins Gustaf Adolfin 24-naulainen laivatykki.
Ampumaetäisyys oli 750-900 metriä.
VMV 2.
Olympiajolla.
Jollalla purjehti Bertel Broman pronssimitalille elokuussa
Amsterdamin olympialaisissa 1928.
Näytteillä oli valtava määrä veneitä. vain murto-osa kuvissa.
Sydneyn olympiakisoissa käytettiin uutta veneluokkaa ja yksi
huippusuorituskykyinen vene oli 49er.
Radiosähköttäjän työvälineitä 1920- luvun alussa.
Kompassi.
On airoja ei soutajia näy.
Aleksi kävi testaamassa hydrokopterin KR-124, mutta ei liikkunut
kuivallamaalla.
Ruotsinsalmen pohjasta nostettu laivanhylky mitä siitä on enää ollut
jäljellä.
Venäjän laivastolippu.
Lippua on käytetty viimeisen kerran vuonna 1808 Ruotsinsalmen
linnoituksen komentajan Nikolai Hrustsovin hautajaisissa.
Kuuden naulan tykki.
Tykinputki on nostettu St. Nikolain hylystä.
Lavetti on kopio alkuperäisestä.
Ruotsinsalmen sotilaitten miekat ja tykinammuksia.
Laivaston upseereilla oli käytössä hukareita lyhyemmät sapelit.
Video pyöri ja pöytämaisema vaihtui kun pöydän päästä nappulaa
painoi.
Ruotsin avomerilaivastoon kuulunut tykki.
24-naulainen laivatykki Kronprins Gutav Adolf -linjalaivasta.
Gamla Hinkabölen museo 100 vuotta 1921 - 2021.
Museoalueella tuulimylly.
Loma lähenee loppuaan samaa tahtia kuin aurinko laskee Suomenlahden
horisonttiin.
