Talven viimeinen laturetki hiihdettiin Ruvaslahdella 26.3.2016

Ruvaslahti – Oriniemi – Ruunaluodon saaren laavulle hiihdettävä laturetki starttasi Rouvaslahden koululta Oriniemen Marttojen latukahvilasta jonne osallistumismaksu 10€ suoritettiin joka oikeutti myös osallistumaan arvontaan Sokos Hotellin lahjakorttiin.

Osallistumismaksu sisälsi vakuutuksen ja mehun koululla, Konttiniemessä ja laavulla. Kun kaikki retkeen tarvittavat toimet koululla suoritettuaan katse kääntyi ladun alkuun utuiseen, pieneen tihku vesisateiseen säätilaan. Mieliala ei kuitenkaan lannistunut ettei matka taitu lämpötilan heikentäessä latu-uraa. Olisi heikkouden merkki jos ympäröivät tekijät vaikuttaisivat lähtöön säätilaan nojautuen kun vastineeksi saa hiihtoelämyksen ja olla niitten hiihtäjien joukossa jotka hiihtävät Rouvaslahden ensimmäisen retkihiihdon.

Ensimmäinen hiihtopotku antoi tuntuman ettei hiihto Ruunaluodon saaren laavulle hoidu ilman hikeentyvää päähinettä ja kuiva selkä kostuu raskaassa kelissä. Aukaistakseen itselleen iloisuuden ajattelun silloin löytää sen minkä perinteinen hiihto, metsissä, jäällä meille monessa mielessä tuo. Se on matka luontoon, hiljaisuuteen jota me niin monesti kaipaamme.

Retkihiihtoon osallistuneet yli viisikymmentä hiihtäjää näkivät avaran jään valkeuden, tunsivat pienen metsäalueen hiljaisuuden ympärillään kuin metsä pyytääkseen pysähtymään, levähtää ja nähdä metsäalueella ahman jäljet.
Useasti käy niin että matkan pituus on niin merkitsevässä asemassa ettei ajatella kuin määränpäätä johon hiihdetään kiiruhtaen ja luonnon monimuotoisuus monine rikkauksineen jää vähemmälle huomiolle. Pehmeä, lievästi upottava latu-ura oli hidastava tekijä hiihtäjillä ja 11 km koululta laavulle tuntui kuin matka olisi säästä johtuen kaksinkertaistunut. Ruunaluodon laavulle, puolimatkaan, oli hiihtäjästä riippuen ajassa tunnin molemmin puolin. Hiihtäjä hiukan väsymystä tuntien aisti matkan laavulle olevan jo hajuaistin matkan päässä kun nokipannukahvin, makkaran tuoksu kantautui järvenjään ympäristöön.
 
Laavu sijaitsi pienessä Höytiäisen saaressa, lähes idyllinen retkikohde pysähtyä myös kesällä käytön ollessa sallittu jokaiselle.
Ruvaslahden kyläyhdistys teki hiihtäjien olon laavulla nautinnollisen. Kahvin, makkaran, mehun sai pientä maksua vastaan jotka totta tosiaan maistuivat hikisen urakan jälkeen niin maukkailta ettei vertaistaan löydä muistista hiihtoretkiltä. Kyläyhdistyksen antimien lisäksi olo laavulla oli käsin kosketeltavan leppoisa.

Retkihiihdon latu oli hyvin suunniteltu ja toteutettu käsittäen järven avaruuden ja myös pienehköt metsäsaarekkeet oli hyvin hyödynnetty. Huomion arvoista oli myös lumetetut tien ylitys kohdat joka kertoi paneutumista järjestäjien taholta parhaaseen mahdolliseen tapahtuman järjestämiseen ja siihen tulevaisuuden ajatteluun joka mahdollistaa retkihiihdon tulevaisuuden.

Osallistumismaksun suorittaneitten kesken arvottu huikea palkinto Koli Spa lahjakortti voitto luovutettiin Jaakko Sormuselle kyläkoululla Marttojen latukahvilassa.

 

 


Laturetken lähtöpaikka Ruvaslahden kyläkoulu.

Oriniemen Martat pitivät koululla latukahvilaa.

Vesi tihkusadetta ja useita lämpöasteita oli aamupäivän retkihiihdon aloitustunteina.

Järjestäjät tekivät hiihtäjille lumetut tienylitykset joita oli kaksi.

Ladut oli hyvin tehty. Osa kuin langalla suoraksi vedetty.
Timo Turusen hyvin tehdyt ladut.

Laturetki hiihtäjiä tuli ja meni joka suuntaan.

Nämä Konttiniemen nuoret tytöt menevät vasta ilmoittautumaan.
Hiihtivät Konttiniemestä ensin koululle niin kuin verrytelläkseen
ja sitten kaasu pohjaan koululta Ruunaluodon laavulle.
Näillä tytöillä oli oikea meininki retkihiihdossa.

Jos nesteytystä haikaili se oli järjestetty puolenvälin paikkeille.

Matkamuistoja sai tallentaa omaan mieleensä katsellessaan ladun ympäristöön.
Vanhanajan puimakone. Kone on maatalouden kulta-ajalta silloin kun elettiin vapaana
maaseudulla ennen kuin pykälät, pilkut ja hirttosilmukka tuli maaseudulle EU:n tuomana.

Luotola. Oriniemen vanha koulu.

Marjo epäili jälkiä karhun jättämäksi. Hovikuvaaja oitis terhakoitui
ja lähes vaadin karhua tulemaan kuvattavaksi läheisestä pusikosta
jossa oletin tiirailevan kahta hiihtäjää. Ei uskaltanut karhu näyttäytyä
peläten sylipainin häviötään. Jäljet ovat kuitenkin mitä todennäköisemmin ahman.
Ahmasta ei olisi hovikuvaajalle paini vastusta jonka eläin aavisti pysyen näkymättömissä.

Oriniemen viimeinen toiminnassa ollut kyläkoulu joka paloi useita vuosia sitten.
Palon hetkellä koulu oli yksityisillä asuntona ja koulu oli lakkautettu kauan aikaa sitten.

Tien risteyksessä opasteet laavulle.

Hovikuvaaja ja Marjo saapuivat Ruunaluodon laavulle jolloin suuri hiihtäjä ryntäys oli vasta tulossa.
En tiedä hiihdettiinkö rivakasti mutta nopsaan kuitenkin kun ohitettiin kaikki... jotka vastaan tuli.
Hovikuvaaja seuraa formula-ajoja ja olen oppinut peesaamisen sietämättömän hienouden.
Hovikuvaaja hiihti Marjon peesissä koko matkan säästäen bensaa kun ilmavastus oli oleellisesti vähäistä
jos itse olisi kärjessä hiihtänyt. Tämä peesaaminen on kilpaurheilun suurin helmi jonka hovikuvaaja osaa.
Olisi ollut kilpaurheilun huonoa tuntemusta jos olisin kärjessä rehkinyt ja Marjo viimeisellä metrillä ohittanut.
Vaikka peessaaminen oli täydellistä koko matkan sitä en ymmärrä että kakkoseksi kuitenkin tulin.

Matti Hämäläinen Ruvaslahden kyläyhdistyksen puheenjohtaja.
Makkara, se kaiken pelastaja

Virkavalta näyttäytyi nuorisolle ja kehottaa, sakkojen uhalla, ettei jäällä saa ajaa ilman ajolupaa.

Laavulle tulossa Oiva Tillonen innokas kuntoilija, urheilumies.

Virkavallan vierailu oli odottamaton, mutta ei koskenut laturetkeä millään lailla.
Virkavalta kävi makkaran tuoksun johdattamana laavulla peremmällä, mutta ilman ei saa jos ei pyydä.

Laturetkeen osallistui yli 50 hiihtäjää ja se on hyvä määrä ja antaa kipinän uudelleen järjestää retkihiihto.
Hiihtäjät soljuivat pitkin päivää ja sumppua ei päässyt syntymään Ruvaslahden kyläyhdistyksen
tarjoamiin antimiin. Jos olisi ollut HK-sininen Matilla grillissä uskoisin hiihtäjä määrän tuplaantuneen.
Näin uskon kun hovikuvaajan mielestä HK-sinisellä on taipumus etsiytyä urheilijoitten
ravintolisänä ruokailupöytään. Hovikuvaajan ravintolisään myös kuuluu päivittäinen kokonainen
HK-sinisen maku elämys ja tubla-annos ennen sählärien salibandyä.