Matkaan lähti vannoutuneet
linnuista kiinnostunet Ruvaslahtelaiset.
Jonoa oli, mutta viukurehtamalla jono käveli. Ei onnistuisi moinen
edes armeijassa alokasaikana. |
Suuri lintujen havaitsija Janne
Leppänen mittaa ojan leveyden risutikulla.
En ota kantaa oliko mittauksen syynä se ettei toinen vasemmalla
oleva Arto Sutinen saisi
haarojansa venytettyä loikatakseen ojan yli jos mittaus osoittaa
liian leveää ojaa.
Arto otti ojan ylityksen varmalla tavalla. Pohjan kautta.
Osoittautuko Jannen suorittama risumittaus syvyydeltään
ja leveydeltään Artolle epävarman olotilan ? Epäilen varmalla
johtopäätökselläni
Arton halun tutkia ojanpohjaa josko uusi lintulaji löytyisi. Vaikka
ruosteetonsorsa uimassa ojassa ! |
Mennessämme pesän läheisyyteen, emä lehahti pesästä pienen matkan
päähän tarkkailemaan tulijoita. |
Janne Leppänen kiipeämässä
pesäpuuhun kuuvarustus päällä. |
Janne Leppänen
lapinpöllönpesällä oksalla ylimmällä.
säv. G. Linsén
san. Z. Topelius
käännös:
P. J. Hannikainen
Mä oksalla ylimmällä
1. Mä oksalla ylimmällä oon Harjulan seljänteen; niin kauas kuin
silmään siintää, nään järviä lahtineen. Kas Längelmävesi tuolla vöin
hopeisin hohtelee, ja Roineen armaiset aallot sen rantoa hyväelee.
5. Mä vain olen lintu pieni ja siipeni heikot on; vaan oisinko uljas
kotka, niin nousisin lentohon, ja nousisin taivoon asti luo Jumalan
istuimen ja nöyrin, hartahin mielin näin laulaisin rukoellen:
6. Oi taivahan pyhä Herra, sä Isämme armias! Ah kuink´ on sun maasi
kaunis, kuink´ ihana taivahas! Sä järveimme säihkyellä suo lempemme
tulta vaan. Oi Herra intoa anna ain maatamme rakastamaan. |
Oikealla petäjänoksalla emä
tarkkailee Jannen touhuja. |
Pöllö teki syöksyjä, mutta
Janne jäi henkiin. |
Taaempana, elämään oikealla
tavalla suhtautuva Arto, raivaa pieniä risuja Jannen edestä
emä pääsisi esteittä kuvan yläpuolella olevalta oksalta tekemään
syöksyn Jannen kohti.
Kuitenkin tällä kertaa emä ei tullut Jannen kimppuun niin kuin
aiemmilla kerroilla oli hyökännyt. |
Painoa sen verran että mitta
kestää. |
Silmät jotka näkevät
tulevaisuudessa maaseudun elämää ja myös ihmisten turhan kiireen ja
kiire jatkuu.... mutta mihinkä. |
Pöllöseni, olet ikuisesti
numeroitu. |
Siivet jotka aikuisena tuntevat mitenkä ne vain väsyvät
lentokilometrien myötä. |
Jannen kädellä turva. |
Kuuvarustus uudelleen päälle ja
ei ainakaan kylmä Jannella luulisi olevan. |
Poikaset kotona jälleen. |
Emä oikealla yläkulmassa
jälleen lenteli mutta Jannen olo pysyi
tasaisen turvallisena kun hyökkäystä ei tullut nytkään.
Olisi ollut mahtavaa kuvata jos emä olisi vauhdilla rysäyttänyt
Janne niskaan ja miten siinä sitten olisi lopulta käynyt jää vai
hyvän mielikuvituksen varaan. |
Päätähdet |
Kyltti pesäpuussa. |
