|

LINTUJEN KUVAUS v.2026
Jälleen kerran aloitan kuvaukset linnuista jotka niin vetävät minua aina
uudelleen ja uudelleen kuvaamaan.
Tämä tuleva vuosi on jo kahdeksas vuosi kuvata lintuja ja tähän
kuvaamiseen aina innostusta riittää.
Vuosi 2026 on sellainen lintujen kuvauksien osalta että yritän uutta
ennätystä, eli 107 lintulajin kuvaamista.
En ole koskaan ennen saanut 107 ja saattaa olla etten saa ennätystä
rikottua.
Kuitenkin en ole kyynelvirtaan hukkuva jos en saa ennätystä, mutta jälleen
kerran saan elää vuoden lintujenmaailmassa.
Tietenkin jos Korkein huomaa köpistyvän hovikuvaajan ja Korkein alkaa
miettiä onko jo aikani tullut elontiellä täyteen.
Yritän vaivihkaa liikuskella ettei Korkein huomaa ja siten elonpäivät
jatkuisi ainakin tämän vuoden.
Useasti elämässä moni asia on sattumaa ja johdatusta jotka elävöittävät
päiviämme täällä kulkiessamme.
Kun kuljen lintujenmaailmassa olen huomannut useasti sattuman tai hyvän
tuurin kun kuvan saan jostakin linnusta.
Aina pitää olla mieli ja innostus kohdillaan etsiessä lintuja ja nähdä ne
kameran etsimen läpi ja painaa laukaisin pohjaan.
Odotan tulevalta vuodelta itselleni jonkin sortin terveenä pysymistä kun
tuo elämänkello vie elämää eteenpäin vääjäämättömästi.
Kun talvi alkaa taittua kevään suuntaan silloin alkaa tarmokas muttei
verenhimoinen kuvaaminen linnuista.
Kuvaamisen pitää olla mielekästä ei pakonomaista ja olla itselle
armollinen jos en saa kuvaa linnusta vaikka yritystä oli.
Niin, jos vuoden lopussa olen kaukana 107 lintulajin kuvaus tavoitteesta
nautin kuitenkin elämänravintoa ja elämänjuomaa.
 
Juhlaperinteitä vaalien palkitsen itseni vuoden loppupuolella laadukkaalla
palkinnolla vuoden lintukuvauksista.
Elämänravinto ja elämänjuoma, tätä terveysravinto palkintoa nauttien
napostelen joskus vuoden 2026 loppupuolella.
Vuoden 2026 tavoite kuvata 107 lintulajia on tullut päätökseen.
Kuvaan toki loppuvuoden lintuja ja jos jokin lintu on sellainen että
sivulleni "lennähtää" niin laitan sen luontokuviin.
Olen jälleen nähnyt monessa paikoin lintuja kuvaten luonnon
kiertokulun. On ollut lunta, pakkasta, keväällä lumen sulaminen,
luonnon herääminen.
Kesällä aurinkoa ja lämpöä, sateen sävyttämiä päiviä ja syksyn viileyden tulo.
Kaikki ne retket luontoon ovat sellaisia etten antaisi niiden jäädä
kulkematta.
Olen nähnyt ja kuvannut yli sata lintua (107) menneenä vuotena ja jokainen
kuva on minulle ymmärrys linnuista jotka ovat luonnon lahja
ihmisille.
Ilman luontoa, lintuja, metsäneläimiä, meiltä puuttuisi kohtaaminen
luonnon eläimiin ja silloin elinympäristömme olisi "autio" vain
tuulen humina luonnossa.
Ne lintujen äänet, etenkin keväästä syksyyn luonnossa kuultuna
elävöittävät luonnon ja samalla ehkä hivenen havahdumme jos kuulemme
linnun äänen jota emme ole aiemmin kuulleet. Olen pyöräillyt Varosen
ympäristössä sorateitä eniten ajaen ja olen silloin tällöin kuullut
linnun äänen jota en ole tunnistanut.
Lähes aina ne äänet ovat jääneet vain kuulluksi kun en ole saanut
lintua nähdyksi saatikka kamera etsimeen. Juuri nämä pienet
yllätykset kuvausretkilläni ovat sellaisia jotka antavat lisäsävyn
lintukuvauksiin.
Kuvasin tammikuun kolmannesta päivästä lähtien,
tuli tietenkin useitten päivin taukoja mutta silmäilin lintuja
silloin aina kun se oli mahdollista. Tammi-helmikuussa kuvasin
seitsemän lintua joka oli ihan kohtuullinen määrä kun silloin
eletään sydäntalvea.
Maaliskuu joka on jo osittain kevätkuukausi sain kuvattua kahdeksan
lintua. Maaliskuu on hitaasti etenevän valonmäärä ja myös linnut
"heräävät" kevääseen.
Huhtikuu oli jo reipasta lintujen näkemistä. Kuvasin viisitoista
lintu ja omasta mielestä merkittävin kuva on lyhytnokkahanhi joka on
aavistuksen harvinainen.
Toukokuun lintu on selkeästi ristisorsa. En ole eläessäni nähnyt
aiemmin joka nyt näyttäytyi Hailuodossa lomamatkalla.
Toukokuussa oli koossa seitsemänkymmentäyksi kuvattua lintua ja
sehän oli jo reippaasti yli puolet tavoitteestani.
Kevät on selkeästi parasta lintujen kuvausaikaa.
Kesäkuussa vauhti hiljeni vain kahdeksan kuvattu. Heinäkuu oli
viidentoista linnun kuvausta johon on merkittävä parannus lomamatka
Pohjolaan.
Pohjolassa oli yllättävän monta lintulajia, kahdeksan, jotka kuvasin
patikkaretkillä tai autolla käydessämme Norjassa.
Lomamatkan jälkeen oli jo kasassa yhdeksänkymmentäkolme lintua
kuvattu.
Puuttui enää neljätoista ja arvasin että syksyä kohden kun mennään
lintujen määrä vähenee kovalla vauhdilla ja tuntu että sataseitsemän
jää haaveeksi.
Elokuu oli jo hiljaisempaa aikaa, mutta sain kuitenkin kuusi lintua
joista harmaahaikara oli siinä ja siinä että kuvan kerkisin ottaa.
Olin jo rikkonut sadan linnun kuvaus määrän. Sata yksi elokuun
lopussa. Jäljellä kuusi sataanseitsemään.
Ajattelin monesti että en saa tavoiteta ja HK-sininen ja
muumilimppari palkintoateria nauttimatta.
Olisi ollut karvas pettymys jos laatuateria olisi kuudesta linnusta
jäänyt uupumaan ja palkintoseremonia kuvat ottamatta !!!.
Syksy toi kuitenkin mahdollisuuden kuvata ne kuusi lintua. Kymmenen
kuukauden ajan kuvata lintuja sataanseitsemään tuli päätökseen.
Kun muistelee mennyttä kuvausaikaa ne ovat sellaisia jotka ovat
elämän virkeyttä antavaa aikaa.
Oleta ettei monikaan tiedä miten paljon saa elämänsisältöä kun
lähtee kameran kanssa luontoon jossa näkee miten laaja on lintujen
elämänmuoto.
Ei ole kertaakaan tullut eteeni kuvatessani lintua että se olisi
itselleni turhanpäiväinen kuva linnusta.
Jokainen lintukuva on ainutkertainen ja samalla näen linnut joka
elää luonnonarmoilla ja selviytyy luomaan jatkuvuutta lajilleen.
Lintu, pesässä poikasesta asti, on luotu sellaisella älykkyydellä
jota me ihmiset joskus ihailemme.
Miten, esimerkkinä, lintu osaa kaukaa tuhansien kilometrien päästä
tulla joka kevät pesimään samalle pesäpaikalle tänne pohjolaan ?.
Kahdeksan vuotta olen kuvannut lintuja tänne kotisivulleni ja
oletan, en tiedä varmaksi, etten ole samaa lintua kuvannut aiemmin.
Myös tulevana vuotena 2027 kuljen kamerani kanssa myös lintuja
kuvaten.
Määrää en tiedä mikä tavoite on.
Ehkä oikean jalkani kunto määrää
tulevan vuoden lintukuvaus määrän. Lonkka on huonossa kunnossa.
Kirurgin terävää puukkoa odottelen mutta jos sitä en saa ensi vuonna
niin kyllä minä kuvaan samaan tahtiin lintuja kuin ennenkin.
Kävelen luonnossa linkuttaen mutta eteenpäin menen !.
Palkintoseremoniakuvat tämän sivun viimeisenä jotka kuvasi Marjo
Juntunen. |
1.
TILHI
3.1.2026
Oli vielä kovin hämärää kello kahdeksan aikoihin
aamulla kun tilhi lennähti petäjänlatvaan.
Kuulin vain tilhen lauluäänen ja tumman möhkäleen puunlatvassa.
Juoksujalkaa tupaan ja ulos rivakasti ettei lintu karkaa ja samalla
kamera linnun suuntaan.
Kamerani on valoherkkä. Oli erittäin hämärää. Kamerasta laitoin
iso-herkkyyden korkealle.
Iso-herkkyys lisää keinotekoisesti valonottokykyä ja valottaa kuvaa
vaikka on hämärää.
Jos olisi keskinkertainen kamera laadultaan kuvasta näkyisi joku tumma
möhkäle.
Ei ole kuin jonkin sortin kuva mutta melkein pimeässä ei onnistu tuon
kummemmin. |

lisätty 5.3.2026
2.
NÄRHI 18.1.2026
Oikeassa
jalassa rengas josta sain selvää yhdestä kirjaimesta ja yhdestä
numerosta.
S7 olivat ne
numero/kirjain jotka sain selville. Niin kirkas oli rengas ettei saa
toisista numeroista selvää.
Maapähkinät ovat herkkuruoka närhille. |
3.
KUUKKELI 27.1.2026
Talvi on
kuukkelille myös selviytymistä talven kylmyyden keskellä.
Lumi ja huuru tarttuvat höyhenpeitteeseen, mutta kuukkeli on tottunut
sietämään lunta ja pakkasta. |
4.
KOSKIKARA 27.1.2026
Koskikara on
vallan erikoinen lintu !
Kovalla pakkasellakin se ui jääkylmässä vedessä.
Hyppää vedestä kivelle ja ei ole moksiskaan kylmyydestä.
Kun verenkierto on kohdillaan jaloissa silloin
voi seistä kylmällä kivellä ja rapsuttaa kutiavaa nokan kuvetta. |
5.
VARPUNEN 1.2.2026
Pakkasella nälkä
ja kylmyys koettelee lintuja
siten että elossa pysyminen on haasteellista.
Linnut selviävät pitkästä pakkasjaksosta
vain ja ainoastaan ruokkimalla talven yli. |
6.
ISOKOSKELO
24.2.2026
"hurraaa !! kevät
tulee, pääsen uiskentelemaan". |
7.
Varpuspöllö 24.2.2026
Varpuspöllön
tapasin lähes hämärän rajamailla iltakävelyllä.
Varpuspöllö oli ensimmäinen kuvaamani lintu silloin
joskus ajanlaskun alussa jolloin aloitin lintujen kuvaamisen.
Siitä ensimmäisestä varpuspöllökuvasta on kulunut noin 25 vuotta. |
8.
HARMAAPÄÄTIKKA 6.3.2026
Harmaapää on
vieraillut harvakseltaan lintujen talviruokinnalla.
Olen hiipinyt hiljaa ulkona yrittäen saada linnusta jonkin sortin
kuva.
Hiivin rakennuksen nurkalle josta näkisin talipötköllä tokittavan harmaan.
Eipä näkynyt enää. Samassa lennähti aivan viereiseen koivuun
yläpuolelleni
ja jouduin laittamaan pakin päälle jotta näen ylemmäs latvassa olevan
harmaapään.
Otin kuvia.
Mutta en kiireessä älynnyt pudottaa kameran iso-herkkyyttä joka oli
suuri.
Iso-herkkyyden laitoin suuremmaksi kun oletin saavani kuvan
talipötköllä
tokittavasta harmaasta. Kun oli aurinkoinen päivä niin iso-herkkyyden
takia valotus tippui -3 eli tuli melkein pilkkopimeitä kuvia.
Tämäkin kuva oli lähes musta mutta photosopissa sain valoa kuvaan. |
9.
VALKOSELKÄTIKKA 7.3.2026
Janne Leppänen
joku aika sitten viestitti että hänen ruokinnalla on valkoselkä.
Kävin tässä taannoin mutta silloin tikka ei ollut havaittavissa.
Lauantaina lehmien lypsyn jälkeen lähdin auringonvalon loisteessa
saarelle.
Tällä kertaa menin moottorikelkalla, lynxillä, kun autolla ei päässyt
järven jäällä sohjossa.
Lynx oli mainio kulkuvälinen talvella olleen jäätietä ajaessa joka oli
rouhein, ei sohjoa.
Jakkara takamuksen alle kuusen oksien alle, kamera jalustalle ja
sitten odottamaan.
Ei siinä ikuisuutta tarvinnut istua kun valkoselkä tuli läskiä
nauttimaan.
Tikalla on rengas
vasemmassa jalassa.
Jannen Leppänen viestitti että kesäkuussa 2024 Ilari Soppela
on rengastanut tikan poikasena Kontiolahden Rantakylässä
|
10.
ISOKÄPYLINTU 13.3.2026
Olin etsimässä
kuusitiaista sen äänen kuultuani.
Odotin mutta kuusitiaista ei näkynyt.
Kuitenkin kuusen latvaan lensi isokäpylintu eli jotain sain kuvattua
kuitenkin. |
11.
PYY 16.3.2026
Ensimmäinen
kuluvan kevään pyöräilyni hyvässä kunnossa olevalla Varosentiellä
oli kuin uusi elämä olisi auennut pitkän talven jälkeen.
Huomasin ajaessa metsässä pyyn.
Ajoin hiukan ohi ettei lintu olisi pelännyt pysähdystäni ja lentänyt
kauemmaksi.
Hiljaa kävelin tietä myöten pyyn suuntaan.
Pyy nokki pajusta jotain, ehkä silmuja.
Hiljaa kohotin kameran pyyn suuntaan ja onnistuin saada kuvan. |
12.
MUSTARASTAS 20.3.2026
Mustarastas
lahonneen puunoksan
päällä kutsui puolisoa tulevan kesän pesäntekopuuhiin. |
13.
PUNATULKKU 20.3.2026
Punatulkku yritti
olla piilossa kuvaajaa muttei siinä onnistunut.
Tämä kuva kuuluu kymmenen parhaimpaan lintujen kuvausotokseeni. |
14.
VIHERVARPUNEN 20.3.2026
Ensimmäiset
vihervarpuset saapuivat Varoseen. |
15.
ISOLEPINKÄINEN 20.3.2026
Linnun ääni jonka
kuulin oli sellaisen etten ole sitä aiemmin kuullut.
Ääni oli kilisevä niin kuin metallinen ja lyhyitä kitiseviä käheää
liverrystä.
Isolepinkäinen myös kutsuu puolisoa ilta-auringon jo ollessa hyvin
matalalla. |
16.
PUUKIIPIJÄ 1.4.2026
Synkän
kuusimetsän asukki puukiipijä.
Nokka on kaareva jolla on hyvä puunkuoren alta etsiä selkärangattomia
pieniä eläimiä.
Kynnet !! kyllä pysyy rungossa kiinni ei lipsu kiinni on !!. |
17.
KORPPI 1.4.2026
Korppi se
yksivärinen lentäjä.
Varosentiellä hiljaa ajelin fillarilla ja kuulin korpin ääntelyn.
Pysähdyin. Nipin napin kerkisin kameralaukusta kameran ottaa
hyppysiini kun samassa korpin ylilento oli parhaimmillaan. |
18.
HARMAALOKKI 7.4.2026
Linnut ovat
älykkäitä !
Olivat nähtävästi olleet pilkillä ja saaneet kalan jota sopuisasti
aterioivat.
Vasemmalla on pieni avanto ja olisivatko kalan sieltä pilkillä saaneet
?
Nämä ovat suuria ihmetyksen aiheita ja lopullista selvyyttä emme tiedä
kumpi
harmaalokeista oli niin tomera ja ongitti syötävää kun muuten nälkä
kourisi vatsassa. |
19.
SINISUOHAUKKA 8.4.2026
Sinisuohaukka
liiteli pellon yllä kovassa tuulessa
ja välillä haukka keinahteli oletukseni mukaa kovan tuulen puuskissa.
Toisaalta minä myös lievästi heiluin kovassa tuulessa kuvattaessa
haukan saalistuslentoa. |
20.
LYHYTNOKKAHANHI 8.4.2026
Sinisuohaukkaa
kuvatessani soi puhelin.
En malttanut vastata puheluun kuvauksen aikana.
Janne Leppänen oli soittanut ja soitin sitten takaisin.
Ei vastannut mutta soitti hetken päästä uudestaan.
Janne kysyi oletko jo kuvannut lyhytnokkahanhea.
En ole moista lintua aiemmin kuullut kun niin oudolta nimeltä
kuulosti.
Lintu oli Niinisaarentien lähellä pellolla muitten lintujen seassa.
Kaasupoljin pohjaan ooppelissa ja menoksi.
Lyhytnokkahanhi ruokaili metsähanhien ja joutsenten seassa.
Poistin kuvasta muut linnut selkeyden vuoksi.
Matka lintuun oli kuvauksellisesti liian pitkä.
Karttapaikan mittauksen mukaan lähes 250 metriä.
Lintu pienehkö ja siksi lyhytnokka huonosti näkyy. |
21.
PALOKÄRKI 11.4.2026
Kulkiessani
polkupyörällä Varosentiellä olen kuullut silloin tällöin palokärjen
vinkauksen.
Aina se on livahtanut kauemmaksi etten ole saanut mustaa lintua
kameran etsimeen.
Lauantai-ilta kauniin ja suhteellisen lämpimän sää vallitessa oli
hulppean mukava polkea hiljaista kylätietä.
Jälleen kuulin palokärjen vinkauksen ja jäin "kytikseen" josko kärki
tulisi lähelle.
Odottaminen kannatti.
Palokärki, se hovikuvaajan kaunein lintu, lensi petäjään ja kuvan siitä
sain. |
22.
PEIPPO 14.4.2026
Peippojen ja
muittenkin lintujen ääniä on lisääntynyt luonnossa.
Hiljaa hiivin lähemmäs ja lähemmäs kuvassa olevaan peippoa joka
lauleli lähes ihanteellisessa lämpimässä kevään valossa.
Toinen peippo lauleli kauempana ja ehkä laululla oli tarkoitus
saada lajitoveri kiinnostumaan ja mahdolliseen yhteiseen pesäntekoon. |
23.
PUNAKYLKIRASTAS 16.4.2026
Punakylki lauloi
kevätsävelmää koivunoksalla.
Kameran nostin linnun suuntaan ja se oli liikaa, pakoon lensi.
Tunnistin punakylkirastaan sen lauluäänestä.
Kuvassa ei näy punaista kylkeä.
Otin kuvan tänne kun se on niin "lennokas". |
24.
PEUKALOINEN 17.4.2026
Peukaloisen
tapaan havumetsien kätköistä
niin myös tämän peukaloisen. Pysähdyin avohakkuun
reunalle jossa lähellä oli havumetsää taimikkoa ja täyskasvuista
havumetsää.
Pienen tovin kuuntelin ja metsästä kuului peukaloisen lauluääni.
Odotin ja lintu tuli kuvausetäisyydelle katkenneen kuusenoksalle
istumaan. |
25.
RAUTIAINEN 17.4.2026
Peukaloisen sain
kuvattua ja lähdin matkaa jatkamaan
kunnes puun oksalla lauloi lintu jonka äänen olin tunnistavinani.
Auringonvalo oli liian vahvaa ja se teki kuvaamisesta hankalamman.
Selkäpuoli valossa ja etupuoli varjossa mutta sain valotettua joten
kuten linnun näkyviin.
Meni hetki tunnistettaessa mikä lintu on kyseessä, mutta rautiainen se
on. |
51.
VALKOPOSKIHANHI 11.5.2026
Veneellä
soudellessani Höytiäisellä valkoposkien muutto pohjoiseen oli
kiihkeimmillään |
52.
KOTTARAINEN 12.5.2026
Koivunlehti vihertää,
se on merkki uudesta suvesta.
Kesä on alkanut
joka samalla on linnuille kiireistä aikaa.
Hätäiset linnut jo ruokkivat pesäpönttöön jälkeläisiä.
Tiistai-iltapäivänä ajelin polkupyörällä Ruvaslahdelle
katsomaan onko vielä mustapyrstökuirit ruvastornin
lähellä pellolla. Ei näkynyt kun pellolle jossa oli
ollut mustapyrstöjä levitettiin karjanlantaa.
Oli selvää etteivät enää viihtyneet lannan tuoksussa.
Jatkoin matkaa lintutornille näkyykö mitään kuvattavaa.
Tornista näkyi kottaraisten pönttöjä useita ja niissä oli elämää.
Emot kantoivat harvakseltaan ruokaa pönttöön josta silloin alkoi
kuulua
pienten poikasten ääntely että nälkä kurnii mahassa ruokaa pitää saada. |
53.
METSÄVIKLO 13.5.2026
Metsäviklo kävi
tarkastamassa PKS:n tekemän liitoksen sähköjohtoon. |
54.
SIRITTÄJÄ 13.5.2026
Sirittäjä
oleilee Varosen metsikössä.
Kovin on tutkivan oloinen näkyykö hyönteissyöjälle sopivaan ruokaa. |
55.
KIURU 14.5.2026
Helatorstaina
oli pitkästä aikaa pienimuotoinen sateinen sää.
Pientä tihkusadetta oli silloin kun kuvasin kiurun. |
56.
PAJULINTU 14.5.2026
Kiurun
kuvauksesta kotiin tullessani pajulinnun ääni
oli kuin käsky pysäyttää polkupyöräni reipas vauhti.
Kaksi pajulintua hyppelehti matalassa koivikossa. |
57.
SINISORSA 14.5.2026
Sinisorsa on
toiselta nimeltään heinäsorsa.
Lentonopeus on kohtuullisen nopea.
Siivet ollessa lentoasennossa kärkiväli on noin 80cm. |
58.
MUSTAPYRSTÖKUIRI 14.5.2026
Mustatpyrstöt
olivat hyvin kaukana, mutta tunnistus osuu oikeaan
nokan ja värityksen perusteella. Minne matka, sen tietää vain linnut
itse. |
59.
RÄKÄTTIRASTAS 15.5.2026
Räksä pesii
mielellään koivuvaltaisessa metsikössä.
Höytiäisen rannalla on etenkin Varosen venerannan lähellä
koivumetsää. |
60.
TÖYHTÖHYYPPÄ 15.5.2026
Töyhtöhyyppiä
on tänä keväänä havaintoni
perusteella vähemmän kuin edellisenä keväänä.
Vuosi sitten hyyppiä vilisi huomattavasti enempi peltojen yllä.
Havainnot on tietysti hataralla pohjalla kun hovikuvaaja ei katsasta
jokaista peltoa. |
61.
HELMIPÖLLÖ 17.5.2026
Helmipöllö
katsoo tarkkaavaisesti jälkeläistensä rengastusta. |
62.
VIIRUPÖLLÖ 18.5.2026
Viirupöllön
katse ei ole vihamielinen, päinvastoin lempeän levollinen.
Toisinaan viiru on äreä jos poikaset ovat ihmisten lähettyvillä.
Viirun poikaset ovat isohkoja ja ehkä olivat vielä pöntössä
kuvaamisen aikaan.
En tehnyt sellaisia askeleita kuvatessani jotka viiru olisi
tulkinnut
että pitää hovikuvaaja pistää tarkan silmän valvontaan. |
63.
Käki 20.5.2026
Käen kukuntaa
on kuultu useasti kevään edetessä kesään.
Höytiäisellä oli souturetkellä ruovikossa toiveena kuva
ruokokerttusesta, en saanut.
Veneilyn jälkeen polkaisin sähköpyörän vauhtiin ja matka Matosuontielle.
Käki kukkui kauempana ja onnekseni lensi sen verran läheltä että
kuvan sain.
Matkaa käkeen oli kuitenkin yli 200 metriä. |
64.
HERNEKERTTU 23.5.2026
Välisärkän hiekkamontulle menin katsomaan joko on törmäpääskyt
tulleet.
Ei näkynyt vaikka istuin lähes tunnin ja odottelin.
Ehkä eivät ole näihin maisemiin vielä tulleetkaan tähän aikaan.
Istumisen aikana Viklinsuon reuna petäjään lensi pienehkö lintu
jota kuvasin auringonvaloa päin. Oli liian kohtisuoraa valoa
ja kameran etsimestä oli hankala nähdä lintua.
Painoin laukaisu näppäimen alas ajatuksena tuli mitä tuli.
Jonkin sortin kuvan sain joka piti tunnistuttaa Janne Leppäsellä.

Kuvasin hernekertun uudestaan 26.8.2026
On selkeämpi kuva. |
65.
KANADANHANHI 25.5.2026
Varosen
veneraanan lähettyvillä uiskenteli kolme kanadanhanhea.
Kuvasin kanadalaisia kameran etsimen läpi kunnes kuvatessani
näin että tulipa niille kiire. Kun katsoin kahdella silmälläni niin
kuvan oikealta puolen tuli joutsen kuin olisi maailman valtias
ajaen hanhet vasemmalle kuvassa. En saanut joutsenen ärhentelystä
kuvaa kun
aivan vasemmalla puolen on poukama ja puita edessä ja takaa-ajoa en
nähnyt. |
66.
PUNAVARPUNEN 25.5.2026
Tämäpä kuva oli
vaikea tunnistaa.
Laitoin kuvan Lintumaailman Ykköselle eli Janne Leppäselle.
Tuli viesti että katso lintukirjan "raamatusta" sivu 402.
Sillä sivulla on naaras punavarpunen.
Myös viimevuoden uros voi olla myös ettei ole vielä punaväriä.
Näin sitä oppii linnuista kun kysyy itseäni viisaammilta.
Kuvattaessa oli kova tuuli ja puu heilui
ja tarkennus sakkasi ettei meinannut tarkennus onnistua. |
67.
METSO 26.5.2026
Hakkuaukiolla
hyvin maastoutunut koppelo hautomassa.
Kuvasin kaukaa ettei häiriinny.
Viileällä säällä pesän hetkeksi
jos jättää niin munat pesässä viilentyvät.

Kuvasin metson pesän 15.6 jolloin pesässä oli kuoriutuneet munat.
Olet että pesintä onnistui. |
68.
SEPELKYYHKY 26.5.2026
Lähdin
katselemaan miten kaura on lähtenyt kasvamaan.
Hyvin oli kasvusto aluillaan ja varmaan syksymmällä puimaan pääsee.
Kaurapellossa kaksi sepelkyyhkyä noukki maasta jotain.
Ehkä noukkivat kauranjyviä jotka kylväessä ovat jääneet pintaan.. |
69.
LEPPÄLINTU 27.5.2026
Kävin
Heinälampi nimisellä lammella polkupyörällä. Matkaa yksisuunta 7,5 km.
Heinälammen lähettyvillä on useita muitakin lampia.
Teen joka kevät perinteisen matka kyseiselle lammelle.
Tulin heinälammelta pois jonkin matkaa metsätietä polkupyörällä
kun kuulin linnun äänen jota en ollut kuullut vielä tänä keväänä.
Lintu oli leppälintu. Puunlatvassa lauloi sen aikaa kun kuvan sain.
Leppälintu laulullaan etsi puolisoa itselleen. |
70.
KALALOKKI 30.5.2026
Tämän kalalokin
pesä on pitkähkössä katkenneessa petäjässä.
Höytiäiselle matkaa noin 400 metriä.
Poikaset kun kuoriutuvat ja ei mene kauaa kun ne hyppää maahan
ja lähtevät tallustelemaan emon johdattamina höytiäisen ulapalle.
Kun poikaset lähtevät pesästä on hurja pudotus poikasilla noin
viiden metrin hyppy maahan. |
71.
LEHTOKERTTU 31.5.2026
Ruvaslahdelle
lähdin vartta vasten etsimään
lehtokerttua peltojemme reuna pusikoista.
Heinä oli jo kasvanut melkein kumikengän varteen asti.
Ajoin polkupyörällä peltoa pitkin ja aivan päätypusikossa
lehtokerttu lauleli.
Oli niin ujo ettei kunnon kuvaan rohjennut tulla.
Näytti vain selkänsä. |
72.
SARVIPÖLLÖ 31.5.2026
Tämän linnun
kohdalla jouduin kohtalaisen
pitkään tutkimaan onko sarvipöllö vai suopöllö.
Lintu opas on lähes tai varmuudella lintujen kuvien raamattu.
Kirja on hyvin kuvitettu. Poikaset ja naaras ja uros tarkasti
selvitetty.
Sarvipöllöllä on samannäköisyyttä suopöllöön.
Sarvipöllöllä on lennossa ollessa siipien kärjessä useita
poikkijuovia.
Selkein tuntomerkki sarvipöllöllä vatsan viiruisuus ja pyrstössä
tiheästi poikkijuovia.
Kuvassa näkyy myös sarvea joka on lennossa taaksepäin kallellaan.
Suopöllöllä on lähes vaalea tai melkein valkea vatsa, siivet pitemmät ja kapeat.
Suopöllöllä siiven kärjet ovat mustat ja pyrstön juovitus harvaa. |
73.
VÄSTÄRÄKKI 1.6.2026
Västäräkillä on
nähtävästi pesä takana olevassa ruovikossa.
Hyvin aktiivisesti kävi ötököitä etsimässä ja sen jälkeen häipyi
ruovikkoon. |
74.
VARPUSHAUKKA 2.6.2026
Kuvatessa en
tiennyt mikä lintu kuvaan tuli kun oli niin kaukana.
Tietokoneella suurensin kuvaa linnun kohdalta ja näin että on
varpushaukka.
Näköjään on kynsissä jotain risua. Ehkä pesänteko meneillään. |
75.
HAARAPÄÄSKY 5.6.2026
Haarapääskyjä
on kotini pihaympäristössä ja
niitten vikkelää lentoa seuraa silloin tällöin.
Kuvaaminen on vaikeahkoa kun lento ei ole leppoisaa. |
76.
TERVAPÄÄSKY 6.6.2026
Heinätyö vei
aikaani lähes pariviikkoa jolloin en kerinnyt lintuja kuvaamaan.
Nyt olen puikoissa ja iltasella lintujen kuvaaminen jatkuu jos eteen
tulee toivottu lintu.
Tämän tervapääskyn kuvasin jo tovi sitten mutta nyt kerkisin sen
laittamaan tänne.
Kävin kyseisenä iltana viklinsuon lähellä olevalla soramontulla
katsomassa jälleen kerran onko törmäpääskyjä joita ei vielä
silloinkaan näkynyt.
Tullessani Varosentietä Renssilän tienviitan kohdalla kuulin
tervapääskyn äänen.
Ylilento tapahtui ja siitä kuva. Kaikki tarkennuspisteet käytössä. |
77.
SUOPÖLLÖ 25.6.2026
Suo- ja
sarvipöllön tunnistaminen omasta mielestäni paras on pyrstöissä
oleva ero.
Suopöllöllä pyrstön viirutus harvempaa kuin sarvipöllön pyrstö.
Suopöllön maha on vaaleampi ja vähäviiruisempi kuin sarvipöllön.
Siivenkärjet ovat suopöllöllä mustemmat kuin sarvipöllöllä.
Suopöllö lenteli heinäpellon yllä ja syöksyi vähänväliä heinikkoon
saaliin perässä. |
78.
NIITTYKIRVINEN 25.6.2026
Kotitietä
ajaessani kuulin niittykirvisen vaimean äänen.
Eli kuulo on vielä tallella enkä ole umpikuuro.
Niitty- ja metsäkirvisen tunnistus on varmempaa äänen perusteella. |
79.
KAAKKURI 26.6.2026
Kaakkuri ui
vauhdikkaasti niin että vesikuplia räpyläjalat uidessa synnyttää.
Kävelin lammenrantaa ja kaakkuri lähti aika läheltä rannasta uimaan
etäämmälle. |
80.
RUOKOKERTTUNEN 29.6.2026
Monesti
soutelin ruovikkoon saadakseni kuva ruokokerttusesta.
Oli aallot pohjoisesta joka keinutti venettäni ja kuvaaminen
veneestä oli hakuammuntaa. Ruokokerttunen lenteli soidinlentoja
ruovikon yllä kunnes lennähti koivunoksalle josta
kuvan sain vaikka aallot keinutti venettä ja samalla
tarkennuspistettä. |
81.
JOUTSEN 1.7.2026
Soutelin
pienessä aallokossa lämpimässä heinäkuun illalla.
Kauempana oli ruohikko joka näytti hyvin tyhjältä.
Mutta ei ollut tyhjä !
Ruohikosta hiljaa ui joutsen perhe.
Kaki emoa ja peräti kahdeksan poikasta !!
Zuumasin kuvassa oleviin joutseniin ja kyllä siellä on kahdeksan
poikasta. |
82.
KALATIIRA 16.7.2026
Soutelin
Höytiäisellä etsien kuvauskohteita linnuista.
Kovin oli hiljaista.
Lokkeja ei näkynyt ja silkkiuikku kaukana ui.
Kalatiira oli kalassa saaden jonkin pienen kalan ja nälän tunne
hälventyy hetkeksi.
Kalatiira syöksyi vauhdikkaasti ajoittaen pää edellä veteen yrittäen
napata kala.
Nyt ainakin kalareissu onnistui kun nokassa saalis. |
83.
TELKKÄ 11.7.2026
Oli lämmin
iltapäivä lähtiessäni jälleen kerran soutelemaan Höytiäiselle.
Järven pinta oli kuin kaunis elämän tyyneys. Oli aivan peilityyni.
Airojen kosketus rikkoi tyyneyden järvenpinnassa.
Soutelin tovin. Kauempana oli isohko kivi ja sen päällä lepäili
telkkä.
Hiljalleen lähenin kiveä.
Telkkä oli varmaan lepäillyt tovin ja teki mieli uimaan lämpimänä
iltapäivänä.
Telkkä hujahti uimaan ja peseytyi siipiä räpyttäen ja vesipisarat
lenteli telkän ympärillä. |
84.
SILKKIUIKKU 11.7.2026
Oli tyyni
järvenpinta jossa leppoisasti ui silkkiuikku. |
85.
TUKKAKOSKELO 11.7.2026
Lähes samassa
paikassa ui tukkakoskelo.
Kauempaa kuvasin ja oletin linnun olevan isokoskelo.
Tietokoneen näytöllä suurennin kuvan ja se olikin tukkakoskelo. |
86.
KIVITASKU 20.7.2026
Lomalla
pohjolassa tapaa lintuja jotka ovat vielä nuoria.
Tämäkin lintu, kivitasku, on nuori joka hyppelehti Saanajärven
kivikolla. |
87.
SINIRINTA 20.7.2026
Samoin
sinirinta on nuori.
Pohjolassa en tavannut aikuista sinirintaa vaan kaikki olivat
nuoria.
Sinirinnan katse on Saanan jylhä kauneus. |
88.
PULMUNEN 21.7.2026
Saanan laelle
kapusimme.
Tähyilin kiirunoita mutta oli kuitenkin yksi lintu, pulmunen. |
89.
MERIHARAKKA 22.7.2026
Norja on
sellainen etenkin merenrannat että sieltä löytyy meriharakka.
Harakat olivat Lyngenin rannalla päiväettoneella. |
90.
JÄRRIPEIPPO 23.7.2026
Iltakävelyllä
Äkäslompolossa sain kuvaan järrin. |
91.
HARMAASIEPPO 25.7.2026
Patikoimme
kesänkijärven rannalle ja tiellä hyppi harmaa.
En ole varma oliko jotenkin kyvytön lentämään kun pakeni metsään
hyppimällä. |
92.
Pohjantikka 25.7.2026
Pirunkuruun
patikoidessamme kuului tikan takutus.
Marjo hipsi ja kyykki ja näki puitten lomasta pohjantikan. |
93.
KAPUSTARINTA 25.7.2026
Kapustarinta
oli Kesänkitunturin laella.
Kuului kapustan ääntelyä kauempaa muttei saatu selkoa miten kaukaa
ääni tuli.
Yksi kapusta lensi joka näemme ja pitempi zuumiputki kameraan.
Kapustarinta oli tutkivan oloinen mitä kulkijat ovat. |
94.
NAURULOKKI 27.7.2026
Veneily
Höytiäisen järvellä tuotti kuvan naurulokista
joka katsoo kuvaajaa sineen taivaan alla. |
95.
RÄYSTÄSPÄÄSKY 28.7.2026
Räystäspääskyllä on vielä pienet poikaset pesässä.
Kuuluu hyvin pientä ääntä kun emo kurvaa räystään alle nokassa
hyönteisiä. |
96.
KELTAVÄSTÄRÄKKI 5.8.2026
Menin
marjapensaitten luo maistelemaan mustaviinimarjoja.
Lähelläni lenteli muutaman linnun parvi joka äänteli
västäräkkimäisesti.
Olivat sen verran etäällä ja en erottanut ovatko kelta vai västäräkkejä.
Laskeutuivat pellolle lehmien vedenjuoma tynnyrin lähelle.
Hiippailin aavistuksen lähemmäksi,
olivat kuitenkin liian kaukana jotta olisin saanut paremman kuvan.
Sain muutaman kuvan joista tunnistin keltavästäräkin.
Kuvassa on tämän kesän nuori keltavästäräkki.
Tunnistin äänen, kaulanalapuolella tumma juova ja keltainen maha. |
97.
NAAKKA 6.8.2026
Naakkoja on
jonkin verran taajamien läheisyydessä, rantametsissä,
ja etenkin naakkoja on jos maatila sijaitsee järven lähellä.
Joskus vuosia sitten naakkoja oli Varosen venerannan
lähettyvillä suuretkin määrät. Nyt on selkeästi vähemmän. |
98.
KÄPYTIKKA 8.8.2026
Käpytikka
päivystää.
Olin kuvaamassa hiirihaukkaa jakkaralla haukkaa odotellen.
Haukkaa ei näkynyt. Käpylintu vain lennähti kelopuuhun. |
99.
HARMAAHAIKARA 8.8.2026
Kun
hiirihaukkaa ei näkynyt edellisen kuvan mukaan pellollamme
lähdin Varosen venerannalle.
Puolimatkassa havaitsin suurehkojen lintujen lennon.
Oletin hetken että ovat kurkia.
Nopsaan pysäytin polkupyörän vauhdin kun tajusin että lennossa on
haikaroita.
Kaksi ensimmäistä harmaahaikaraa olivat jo niin kaukana ettei kuvaus
onnistunut.
Onneksi tuli vielä yksi harmaa lensi kahden haikaran jälkeen joten
kuvan sain. |
100.
HIIRIHAUKKA 8.8.2026
Palasin Varosen
venerannalta uudestaan paikkaan josta lähdin rannalle.
Janne Leppänen oli nähnyt samalla alueella useita hiirihaukkoja
pellolla syötävää etsien.
Asemoiduin pellon laidalle kolmiojakkaralle istumaan.
Meni tovi, ei kuitenkaan pitkään kunnes hiirihaukka lensi pellon
yllä.
Haukka on näköjään rengastettu kun rengas näkyy jalassa.
Oli jo päivän paras valo mennyt mutta kuitenkin valoa oli
riittävästi kuvata. |
101.
MERIMETSO 21.8.2026
Perjantai ilta
jolloin on Varosen venerannassa makkaranpaisto.
Tähyilin vasemmalla silmällä Ollinsaaren kiveä milloin ilmaantuu
merimetso kivelle.
Oikealla silmällä tähyilin samanaikaisesti miten HK-sininen
nuotiolla kypsyy.
Vasen silmä näkin merimetson lentävän kivelle.
Nautin ensiksi maukkaan HK-sinisen ennen kuin lähdin kuvaamaan.
Sousin sivummalle ettei lähden ennen aikojaan lentoon.
Rannan tuntumassa oli lähes tyyni järvenpinta mutta selällä oli
jonkin sortin aallokkoa.
Kiepsautin veneeni peräpään linnun suuntaan.
Aallot keinutti venettä, ei paljoa mutta kuitenkin kiusaksi asti.
Sain kivellä istuma-asennosta kuvia mutta merimetso lähti lentoon ja
siitä kuva. |
102.
PUNARINTA 2.9.2026
Punarinnasta
vihdoin ja viimein kuvan sain !!
Meidän pihaympäristössä majaili punarinta ehkä on muuttomatkalla
etelään.
Navettatöitten jälkeen otin tehtäväkseni saada kuva, mutta ei se
sormia napsauttamalla tullut.
Otin jakkaran ja käpsin kotini taakse kun punarinta pusikoissa
äänteli.
Meni tovi jos toinenkin mutta punarinta oli sitkeästi piilossa.
Lopulta tuli näkösälle ja sain kuin sainkin tälle vuodelle kuvan
punarinnasta. |
103.
SINITIAINEN 7.9.2026
Sinitiainen
voimistelee.
Oksa kestää ja nokanveto oksan yli sujuu
mallikelpoisesti. |
104.
HÖMÖTIAINEN 14.9.2026
Hömötiaiset
pettyivät raskaasti kun Marjon
kädellä ei ollut yhtään herkuttelu ruokaa pähkinään.
Kuitenkin luonnossa on vielä linnuille syötävää kun pakasta ei vielä
ole. |
105.
PIKKUKÄPYLINTU 23.9.2026
Oli sateinen
hetki kuvata ja hämäryys myös tulee jo nyt varhain kun on pilvinen
sää.
Pikkukäpylinnun tunnistin alanokasta joka ei ole kupera alaspäin
niin kuin isokäpylinnulla. |
106.
TALITIAINEN 15.10.2026
Talitiainen
maasta tonki jotain pudonneitten lehtien seasta.
Yhden lehden nokassa toi oksalle ja alkoi tutkia sitä. |
107.
PÄHKINÄNAKKELI 18.10.2026
Linnun nimen alkuosa,
pähkinä, viittaa siihen että pähkinät kelpaa.
Janne Leppänen ilmoitti että hänen Varosen majapaikassa
pähkinänakkeli oleilee.
Kävin aiemmin mutta nakkelia ei näkynyt. Sunnuntaina menin jolloin
Janne
oli myös paikanpäällä. Janne laittoi pölkyn päälle pähkinöitä
ei nakkeli voinut vastustaa pähkinän vetovoimaa. Ahmi tupla pähkinän
nokkaansa. |
PALKINTOSEREMONIA KUVAT OTTI:
MARJO JUNTUNEN
20.10.2026
PALKINTOSEREMONIA SIIKAKOSKEN LAAVULLA
107 lintulajin kuvaustavoite tuli
päätökseen 18.10.2026
Halusin lomamatkalla mennä johonkin laavulle nauttimaan palkinnosta
jonka itselleni suon.
On kieltämättä saanut "ahkeroida" saada 107 lintulajia kuvattua,
mutta oma innostukseni kuvaamiseen lintuja on sillä tasolla että siitä
nautin.

Olemme Siikakosken
laavulla. Joki joka taustalla näkyy on Lieksanjoki.
Laavulla oli polttopuita ja nuotio alkaa valmistus ......

...... hyvin
syttyi nuotio, roihuaa yhtä väkevästi kuin hovikuvaajan innostus
lintujen kuvaamiseen ....

.... repussa
palkintoateria HK-sininen .....

.... ja tietenkin
repusta löytyy niiin ravitseva muumulimppari ...

.... on H-hetken aika !
lähes vuoden olen haaveillut tätä hetkeä !
On lähes idyllinen paikka paistaa palkinto ja nauttia hetkestä .....

..... tässä kohtaa tuli
ajatukseeni se ensimmäinen lintu tältä vuodelta jonka kuvasin.
Se oli tilhu 3.1.2026.
Ja muitakin hetkiä kulkiessani kameran kanssa lintuja etsien oli
kuin filminauha silmissäni ...

.... siikakosken
laavu on joen rannalla,
kosken pieni kohina kuuluu samalla kun tutkailen muumulimpparin kaunista väriä
....

...... palkintoni on
valmis .....

..... on se taivaallisen
maukas HK-sininen palkintoni
kun siihen yhdistää kuvausmuistot
silloin sen makua ei voita mikään ...

....... lisää
herkuttelua. Muumilimppari korkataan ....

..... tämä hetki nuotion
äärellä on elämää jonka soisin jatkuvan vielä vuosia....

..... nuotio hiipuu.
Nuotio hehkuu ja liekki tarkoittaa Hovikuvaajan jatkuvuutta lintujen
kuvaamiseen. |

|