Vuoden 2021 eri lintulajin kuvaamisen tavoite.


Vuoden 2021 eri lintulajien kuvaamisentavoitteeksi pitkän harkinnan jälkeen asetin 80 lintulajiin.
Tavoite on näin alkuun ajateltuna suurehko ja jääkö tavoite saavuttamatta.
Kuvaamisen ajanjakso on 1.1.2021 - 31.12.2021.

Vuodessa on päiviä 365. Eli noin neljän ja puolen päivän välein pitäisi olla lintu kuvattuna
 keskimäärin jotta vuoden kahdeksankymmenen eri lintulajin tavoitteen saavuttaisin.

Myös suuri palkinto HK-sininen muumilimpparilla höystettynä on toisaalta sellainen
  palkinto joka pitää yrittää saada tämän vuoden puolella jos tai kun tavoitteeni saavutan.
Se on kova menetys jos HK-sininen palkinto ja muumi jää saavuttamatta.

Suuri intohimoni, lintujen kuvaaminen, jälleen saa valoa sitä mukaa mitä ylemmäksi
aurinko nousee kevättä kohden. Se on jälleen alkanut elämän vire sielussani sykkiä !!



Lintujen numerointi alkaa ykkösestä ja päättyy joskus kahdeksaankymmeneen.

Ja sivun lopussa näkyy himoitsemani palkintoni !!!

1.
HARAKKA  3.1
(tästä se alkaa. menee ehkä myöhä syksyyn siihen että tavoitteen saan saavutettua.
On mahdollista että kahdeksannessakymmenennessä kuvassa myöhä syksyllä on myös lunta.
 Mutta HK- sininen nuotiossa paistuu silloinkin Varosen venerannassa.)
2.
KÄPYTIKKA  6.1
  (hyppy oksalta oksalle.
 kuvasin käpytikan eloisaa oleilua petäjän latvassa lumien pudotessa hyppyjen voimasta.
sarjatulella kuvasin kun havaitsin linnun ajattelevan hyppyjä lämpimikseen.
myös hovikuvaajan sormet tuntuivat tuntevan talven ottavan otteensa loppiaisena)
3.
HÖMÖTIAINEN  9.1
(lintulaudallamme alkutalvesta lähtien ollut vain yksi  hömötiainen, (kuvassa).
Hömötiainen syö kauranjyviä ja auringonkukansiemeniä.
Kuvassa lintu kätkee auringonkukansiemenen lumen sisään oksanhaaraan.)
4.
SINITIAINEN  17.1
(sinitiainen on varsin tuttu näky lintujen ruokintapaikalla.
pieni ja vikkelä, harvoin pysähtyy paikoilleen)
5.
JÄRRIPEIPPO  17.1
(naaras)

( järripeippoa harvoin näkee Polvijärven maisemissa tammikuussa !!
lintujen ruokintapaikalla olemme havainneen kyseisen linnun tammikuun puolenvälin tienoilla.
katselin ruokintapaikalle perjantaina 15.1 että miten linnut jakselevat -30 pakkasessa
samalla huomasin lintujen joukosta järripeipon. yritin kuvata ulkona että saisin paremman kuvan,
ikkunan läpi kuvaaminen on tuuripeliä onnistuuko vai ei. ulkona kuvatessani sormet tuntuivat kohmettuvan
kun järripeippo ei suostunut tulemaan näkösälle. kuvan linnun kuvasin ikkunan läpi ja kuva siten heikkolaatuinen.)
6.
KELTASIRKKU   2.2

(Kuusen oksalla keltasirkku tutkailee minkä jyvän kimppuun hyökkäisin.
Keltasirkkuja lintujen ruokintapaikalla hyvin paljon.
Parvi pölähtää niin ainakin lähes 40 sirkkua jyviä ahmimassa.)
 
7.
HARMAAPÄÄTIKKA  3.2


(harmaapäätikka käy silloin tällöin talipötköllä. Jyvät tai auringonkukansiemenet eivät näköjään kelpaa.
Ravintona muurahaiset ja niiden munat, hyönteiset ja marjat. Näitä edellä mainittuja harmaapää ei löydä
Pohjois-Karjalasta tammikuussa  lumen peittäessä muurahaispesät  kuin myös pakkasten nujertamia hyönteisiä)
8.
TALITIAINEN  13.2
(talitiainen syö lunta. lumen syönti on ainut keino saada nestetasapaino
 pysymään kohdillaan kun vesi jäätyy ulkona sydäntalvella)
9.
KORPPI    2.3
(Korppi Suomen suurin varis lintujen heimoon kuuluva laji.
korppi, älykäs lintu, pystyy suunnittelemaan tulevaisuutta !!
ehkä keväthangella kuvassa oleva korppi suunnittelee
että pitäisköhän lähteä livohkaan kun kameralla osoittelevat)
 
10.
KOSKIKARA    9.3

(hiihtoloman päätarkoitus oli kuvata koskikara käylänkoskella.
pakkasta oli riittävästi, öisin yli -30. päivällä pakkanen laski
inhimillisiin asteisiin noin -10 paikkeille. tiistaina (9.3) päivällä
menimme koskelle aurinkoisessa säässä ja kuvia otin lennosta
kuin myös jään  reunalla kököttövistä karoista. tarkoitus
oli että yritän kuvata koskikara lennossa joka on vaikeata
siitä syystä että ovat pienehköjä ja lentonopeus on hurjan nopeaa.
laitoin kameraan useita tarkennuspisteitä että lintu pysyisi
tarkennuksessa. muutaman lentokuvan sain ja kuvassa yksi niistä)
11.
FASAANI   10.3
(pohjoisen lomamatkalta palatessamme tiellä tepasteli fasani.
löin jarrut relluun. repusta kamera esiin kiireesti.
kuvan nappasin juuri ennen kuin rekka pyihälti fasaania kohden.
fasaani hyppäsi penkalle varotoimenpiteenä ettei tulisi
hengen lähtö kun kevät tulee. lumi sulaa ja nokka ei jäädy kontiomäellä.)
12.
ISOKÄPYLINTU   10.3
( edellisestä kuvan otto paikasta ajelimme kotia kohden
ja vaihdoimme kuskia noin 100 km välein. p-paikalla kävelin
jalkoja virkistäen ja kuulin siinä linnun laulua "kip, kip".
haroin silmilläni puustoa mistä ääni tulee. kauempana
puunlatvassa oli lintu. jalat olivat virkistyneet ja kipitin autolle.

käsivaralta otin kuvia kun aavistin ettei lintu poseraa pitkään kuvaajalle enkä kerkiäisi
 kamerajalustaa laittaa paikoilleen. onneksi tein näin linnun lähdettyä nopsaan pois.
en tunnistanut lintua muuksi kuin jonkin sortin käpylinnuksi.

Janne Leppäselle laitoin kuvan linnusta. tuli viesti että nyt on paha paikka.
Janne tunnisti linnun lähettämästäni toisesta kuvasta jossa nokka
näkyi hiukan paremmin. nokka ratkaisee onko kyseessä iso vai pikkukäpylintu.
toisesta kuvasta jonka lähetin Janne tunnisti linnun isokäpylinnuksi.
Isokäpylinnulla on jämäkämpi nokka kuin pikkukäpylinnulla.
13.
VALKOSELKÄTIKKA    24.3
( olen käynyt kahdesti aiemmin Mustalaisaaressa yrittämässä kuvata valkoselkä.
yritykset olleet niin sanottu vesiperä. vain talitintit ja käpytikka näkösällä.
 kolmas kerta (24.3) lähteä saareen oli uhmakkuuden sävyttämä.
päivällä oli lämpöasteita yli +12.  iltalypsyn jälkeen kamera reppuun
ja menoksi rellulla saareen. mennessäni osa yksityisteistä oli upottavia kun
päivälämpötila on korkea. saavuin Varosen venerantaan.

painoin rellussa kytkimen pohjaan aivan rannassa siitä syystä
kun jäätie oli lähes koko matkalta veden peittämä. mietin mitä teen.
en ole nuhapumppu, en ole pelkuri !, hovikuvaaja lippiksen painoin tukevasti päähäni.
kytkin alas ykkönen silmään ja menoksi, on rellussa toki kuusi vaihdetta.
yksi on pakki jota en tässä uhmakkuuden mielentilassa tule käyttämään.
kakkonen rellun vaihdelaatikkoon, vauhti kiihtyy, railoja näen jäätiellä edessäni.

vesi lentää kaarena rellun sivuille niin kuin sulan veden aikaan pikaveneen sivuille.
jäätien loppumatkalla on runsaammin vettä, kolmonen lisää vauhtia.
nastat pitää, vain vähän matkaa rantaan. näen haukan lentävän edessäni.
pysähdyn !. sain kameran repusta, kuvaa en saanut haukasta.
matka rantaa meni jäätien osalta loistavasti. en hukkunut.

saaressa asemoiduin passiin odottaen valkoselkätikan näyttäytymistä.
odotin puolitoista tuntia valkoselkää,ei näkynyt. sitten kuulin kahden tikan rähinöintiä.
toinen tikka pysähtyi puuhun josta laskeutui kuivuneeseen puuhun.
kamera rallatti kuvia. sain kuvat. olotilani oli keväisen aurinkoinen.

matka takaisin mantereelle jäätietä myöten alkoi. sohjoa oli saaresta laskeutuessa.
rellu oli jo oppinut kulkemisen jäätiellä ja hovikuvaaja vailla pelkoa.
keskellä jäätietä tuli mieleeni että jos jää sittenkin pettää.
ei tulisi vahinkoa jos kameran kerkiän pelastaa tukevalle jäälle.
joku sen ottaa kainaloonsa ja saa muistikortilta näkymää valkoselkätikan.
ei harmia jos ukon ja rellun höytiäinen nielaisee
pääasia on vain että kamera pelastuu !!
hovikuvaaja kuitenkin pääsi kuivin käpälin kotiin.

Janne Leppäsen vastaus viesti ilmoitettuani hänelle kuvausretken onnistumisesta:
"minä jo mielessäni näen kuinka tämä sankarillinen kuvausretki
ja jään ylitys kotisivulla kuvaillaan"
14.
PIKKUVARPUNEN  25.3
(olen seurannut myös pikkuvarpusen liikehdintää valon ja lämmön lisäännyttyä.
linnunpönttöjä on linnut käyneet katselemassa tulevaa kevättä ja kesää varten.
kuvan varpunenkin katsoo kohti kevättä ja pesäpöntön tulevat pikkuvarpuset ajatuksissa)
15.
UUTTUKYYHKY  30.3.

Uuttukyyhky on harvalukuinen pesimälintu Etelä- ja Keski-Suomessa.
Täällä Polvijärven leveysasteella harvoin esiintynyt.

Polvijärven Oriniementiellä havaintoja oli useita yhdestä uuttukyyhkystä.
Hovikuvaaja sai tiedon linnusta keneltäkäs muulta kuin Janne Leppäseltä.
Menin paikanpäälle. Oriniementietä ajaen ja yks kaks uuttukyyhky
pomppasi kauempana tieltä lentoon auton edestä. Oli kehno sää, satoi vettä.
Uuttukyyhky sulautui märkään tienpintaan hyvin ja oli vaikea siksi kuvata.
Ensimmäinen yritys (29.3) maanantai-iltana ei oikein mennyt hyvin säästä johtuen.
Menin seuraavana iltana samaan paikkaan ja kas kummaa jälleen alkoi sataa tuulen kera.
Kyyhky oli tiellä. Otin kuvia ja hiukan paremmin onnistui tällä kertaa.
Uuttukyyhky lennähti metsän reunaan noin sadan metrin päähän petäjän oksalle.
Rellulla hiljaa hivuttauduin lähemmäs ja lähemmäksi. Lopulta olin linnun kohdalla.
Aukaisin ikkunan vaikka auton sisään satoi vettä tuulen avittamana.
Napsin muutaman kuvan oksalla istuvasta uuttukyyhkystä ja yksi kuva yllä.

 

 

16.
MUSTARASTAS   1.4.
(mustarastas ilmaantui näkökenttääni aprillipäivänä.
mustarastas on ensimmäisten muuttajien joukossa jotka saapuvat
 lähiympäristöömme välittämättä onko vielä talven lumia jäljellä.
istuin kotipihamaallani vanhalla jakkaralla johon on uusittu istuma-alusta,
mustarastaan äänen tunnistin, olin valmiina mistä ilmaantuu kuvattavaksi.
tovin siinä odottelin ja näin linnun nopean pyrähdys petäjän oksalle.
kerkisin ottaa vain tämän yhden kuvan kun jo musta pakoon lennähti.
kamerassani pistevalotus yhdellä tarkennuspisteellä. silloin kun lintu on
musta tai hyvin tumma ja tausta vaalea  pistevalotus on paras mahdollinen.)
17.
LAPINPÖLLÖ  3.4

(lauantai-ilta(3.4) alkoi vetää viimeisiä valon osalta.
pöllöt kuitenkin odottavat hämärän tuloa saalis mielessään.
lapinpöllö lenteli Varosentien lähellä olevan pellon yllä ja välillä jäi tolpan nokkaan
kyttäämään ilmaantuuko lumen päälle tummaa liikkuvaa saalista.
odottelin pöllön lentoa pellon yllä. Saisinko siitä kuvan
kun pöllö katselee lentäessään mahdollista hiiren tai myyrän
ilmaantumista valkoisen lumen päälle ja siihen iskisi kyntensä.
ilta oli jo niin pitkällä että aurinko oli ja mennyt levolle taivaanrannan taa.
lapinpöllö läksi saalistamaan ja sain kuvan. Hämäryys ja
ajanlasku kelossa oli jo lähes puoli yhdeksän illalla.
laitoin kamerasta iso herkkyyden suureksi siksi että
saisin jonkinlaisen kuvan. Sain kuvan saalistavasta lapinpöllöstä)
18.
VIHERVARPUNEN  5.4

(vihervarpunen, pieni lintu. paino 10-15g.
tuulinen ilta (5.4) jolloin vihervarpunen istui oksalla,
melkein tuuli irrotti varpusen kynnet oksasta.
oksa ja vihervarpunen heiluivat edes takaisin, kynnet piti)
19.
VARIS  11.4
(kuvan varis lentää useasti samaan suuntaa metsän siimekseen
ja oletan että jossakin on pesänteko puuhat)
20.
VIHERPEIPPO  11.4
(kuvasin vihervarpusia kun samalla kuulin kauempana
linnun äänen joka oli lyhyt "töksähtelevä".
yksi vihervarpunen lauleli hetken kuivuneen koivupuun oksalla.)
21.
PUNATULKKU  11.4
(vasemmalla uros, oikealla naaras punatulkku)

(sunnuntaina 11.4 useaan kertaan yritin kuvata punatulkku pariskuntaa.
maassa ollessa linnut olivat kaukana toisistaan ja yhteispotretti ei onnistunut.
sain vasta aivan illalla punatulkut yhteiskuvaan. ovat varmaan solmineet
ainakin tämän kesän kestävän yhdessäolon kun niin leppoisasti lähekkäin ovat)
22.
LAULUJOUTSEN  14.4
(laulujoutsen on Suomen kansallislitu.
joutsenet on hanhien sukua johon kuuluu 6 lajia.
kuvastakin näkee että siipien kärkiväli on suuri, lähes 2,5 m.
pyöräillessäni Varosentiellä havaitsin pellon yllä joutsenparin.
jarrut lukkoon, kameran repusta ripeästi otin ja nipin napin
 kerkisin kuvan ottaa ennen kuin joutsenet häippäsi metsä taa.
kamerassani on valmiina lintukuvauksen asetus 1C johon
olen tallennettu nopeaan kuvauksen tarvittava ohjelman)
23.
PAJUSIRKKU  17.4
(kuvasin pikkuvarpusia kun samaan aikaan
maahan laskeutui lintu jonka luulin olevan pikkuvarpunen.
kameran muistikortilta siirtäessäni lintujen kuvia tietokoneelle
huomasin ettei lintu jonka kuvasin olekaan pikkuvarpunen.
rupesin selaamaan "linturaamattua" eli lintuopasta
ja selvisi että kyseessä onkin pajusirkku.
24.
NAAKKA  19.4
(naakka oleilee suurissa naakka-parvissa,
naakka on parvilintu. ääni on kimakka.
nykyään naakkoja on suhteellisen runsaasti.)
25.
PEIPPO  19.4
(maanantain (19.4) tavoite oli kuvata peippo.
pyöräilessäni peipot lauleli siellä täällä.
pysähdyin, jalkauduin metsään ja tavoite oli
kuvata peippo joko laulamassa tai muuta härdelliä tekemässä.
 huomasin korkealla petäjän latvassa peipon joka liikehti käpyjen parissa.
peippo hyppelehti puun latvassa kävyltä kävylle.
peippo etsi ehkä jotain ruokaa käpyjen sisältä.)
26.
TUNDRAHANHI 
(kuvassa takana, valkoinen otsa) 21.4
(LIMINGANLAHTI)
(lomamatka tarkoitus oli nähdä liminganlahden "lintujen paratiisi".
 tarkoitus kuvata ne linnut jotka
olivat sen verran lähellä että kuvaaminen onnistuisi.
liminganlahdella kuin myös muuallakin lintutorneissa
on etäisyyksien takia niin ja näin saako kunnollista kuvaa.
matkat on useita satoja metrejä, ainakin näin oli liminganlahdella.
saavuimme paikanpäälle ennen puolta päivää. tornissa oli kuvaajia ja
myös kiikarilla katselijoita. oli niitäkin jotka tekivät tutustuakseen torniin.
sain muutaman kuvan liminganlahden linnuista, laitan tälle sivulle.)
27.
METSÄHANHI  21.4
(LIMINGANLAHTI)
(metsähanhia oli aika runsaasti liminganlahdella,
oli vaikea erottaa metsähanhi merihanhista.
lennossa metsähanhella selässä tumma alue enne pyrstöä
myös metsähanhen selkä on tummempi kuin merihanhen.)
28.
ISOKOSKELO  21.4
(LIMINGANLAHTI)
(liminganlahden yllä lenteli lintuja reipasta tahtia ja sekaan mahtui isokoskelo.
isokoskelo parveen oli liikaa matkaa, yli 200m, se on liian paljon. jotenkin kolme isokoskeloa tunnista.)
29.
RUSKOSUOHAUKKA  21.4
(LIMINGANLAHTI)
(ruskosuohaukka ilmaantui keskiviikko iltana.
tornissa oli useita kuvaajia.
 eli mielenkiintoa lintujen kuvaamiseen on runsaasti)
30.
MUSTAPYRSTÖKUIRI  21.4
(LIMINGANLAHTI)
( vauhdikas oli kuirin lento.
 käytin useita tarkennuspisteitä että sain kurvailun pysymään tarkennuksessa.
mustapyrstö oli kaukana ja jouduin rajamaan hyvin paljon.)
31.
SINISORSA  21.4
(LIMINGANLAHTI)
(sinisorsa katsoo mitä varten puolisoni pitää päätä vedessä upoksissa.)
32.
PUNARINTA  27.4
(punarinta levähti hevosen kyntöauran aisan päälle.
isäni on kyntänyt auralla hevosen vetäessä ja maa on kääntynyt.)
33.
PUNAKYLKIRASTAS  27.4
(metsässä kävellessäni yks kaks punakylkirastas
lennähti koivun oksalle. kerkisin hätäisesti yhden kuvan ottaa.
oksien ja puitten välistä pienestä raosta kuvan otin.)
34.
NÄRHI  28.4
(keskiviikko 28.4 oli kuuro sadepäivä. lunta tuli sakeasti ja se aiheutti 
pakottavan syyn närhen palata talviruokintapaikalle kauranjyviä syömän)
35.
HIPPIÄINEN  1.5
(vappupäivän aamuna lähdin metsään puron varrelle metsään.
kyseisellä paikalla on laittamiani linnunpönttöjä kävelläkseni
niitten ohi ja katsoa onko jotain niissä linnuilla jo pesimä puuhia.
Talitintit pönttöjen läheisyydessä lentelivät. Samalla huomasin
kuusissa/petäjässä liikkuvasta pienestä linnusta. harmikseni unohdin
polkupyörälle kameran yksijalkatuen ja kuvat piti ottaa käsivaralta.
Huomasin kameran näytöltä keltaisen raidan linnun päälaella.
kotiini tultaessa selasin lintukirjaa ja selvisi että kuvasin hippiäisen.
hippiäinen on Suomen ja Euroopan pienin lintu. painaa 4,5-7 g.)
36.
TUULIHAUKKA  1.5
(vappupäivän iltana havaitsin puunlatvassa istuskelevan linnun.
niin kuin useasti en tunnistanut heti lintua. lintu katseellaan kyttäsi jotain.
kuvasin ja kyseessä oli tuulihaukka. tuulihaukka kyttää ja
metsästää ravinnokseen pikkunisäkkäitä ja pienempiä lintuja.
37.
RÄKÄTTIRASTAS.  3.5
(räkättejä on saapunut sankoin joukoin varosen venerannan läheisiin metsiin.
myös pelloilla vilisee suurina parveina.)
38.
VÄSTÄRÄKKI  3.5
(jano yllätti västäräkin. kyttäsin kuvanotto hetkellä metsävikloa.
västäräkit eivät huomanneet oloani, etsivät maasta ehkä matoja.)
39.
TAIVAANVUOHI  3.5
(taivaanvuohi istuu kaiken varalta johdon suojakuoren päällä.
kylmän yön jälkeen musta muovi lämmittää kohmeita jalkoja.)
40.
KANADANHANHI  5.5
(kanadalaiset linnut muuttomatkalla pohjoiseen levähtivät pellolle
 etsien ravintoa ja matka jatkui pohjoiseen levähdyksen jälkeen.)

(olen puolimatkan krouvissa. neljäkymmentä on kuvattu, sama määrä jäljellä kuvattavaa.)
41.
METSÄVIKLO  5.5
(olen "metsästänyt" kameralla metsävikloa ahkerasti. on ollut hankala kuvattava,
on niin epäluuloinen ja pakenee vinhaa vauhtia kauaksi.
joskus on ollut kotitiellä olevan ojansillan rumpuputken sisällä ja sieltä ponkaissut pakoon.
ei siinä aamenta kerkiä lausua kun lintu karkasi ties minne.
sain kaukana olevan sähkölinjan päällä istuvasta, yhdellä jalalla, keikkuvasta metsäviklosta.
taitoa, tasapainoa metsäviklo kuvaan halusi ja  on vielä kallellaan tehostaen taituruuttaan.)
42.
RAUTIAINEN  7.5
(lunta satoi perjantain vastaisena yönä joka teki linnuille hankaluutta ruuan etsinnässä.
 sulapälviä oli kuitenkin siellä täällä. rautiainen nälkäisenä etsi muitten lintujen seassa maasta ötököitä.)
43.
LAULURASTAS  7.5
(ajatteleeko laulurastas näin:
 "kuka asetti tielleni risun, en hyppää kiusallanikaan yli.
tässä hyvä paikka poseerata hovikuvaajalle ja esittää loistavaa korkeushyppääjää.)
44.
TUKKASOTKA  8.5
(ruvaslahden lintutornilla oli epävirallinen tornientaisto.
hovikuvaajakin rellulla meni aamupäivällä hetkeksi torniin jos saisi muutaman linnun kuvaan.
siellä kaukana ui tukkasotka, kaukana kuitenkin lintu hahmottuu joten kuten tunnistettavaksi.)
45.
UIVELO  8.5
(lintutornista tämäkin uivelo. ruohikon edessä, matkaa lintuun arviolta ainakin 200m,.
uivelo on varsin valkoinen. kuvassa vanha uros uivelo)
45.
LAPASORSA  8.5
(lapasorsa on ensi tuttavuus hovikuvaajalle.
ruvaslahden lintutornista näkee kosteikkoalueelle jossa lapasorsa oleskeli.)
47.
SINISUOHAUKKA  8.5
(lintutornista kuvattu tämäkin sinisuohaukka.
sinisuohaukka liitelee ja katsoo tornissa tiiraavia ihmisiä.)
48.
PAJULINTU  8.5
(polkupyörällä varosentietä ajellessani huomasin pienen linnun pajukossa.
pajulintu on vilkas ja rauhaton ! ei pysähdy kuin milli sekunniksi paikalleen.
Siinä sitä kameran kanssa sohin ja yritin perässä pysyä tarkennuspisteellä.)
49.
KIRJOSIEPPO  11.5
(kirjosiepon saapuminen pihapiiriimme huomasi.
  lauloi jo klo. 03.00 makuhuoneemme lähellä olevassa puussa.
päivällä oli kirjosiepon ja talitintin välienselvittely.
 kirjosieppo aikoi vallata talitintin pesäpöntön.
talitiaisella oli jo pöntössä pesiminen käynnissä.
 kirjosiepon valtaus epäonnistui. talitiainen piti pintansa eikä antanut kirjosiepolle pesäpönttöä.
laitoimme lisää pesäpönttöjä pihapiirin. kuvassa laittamamme pönttö.
 kirjosieppo tutkii laittamamme pönttöä onko vapaa ja suuremmalta rähinältä näin selviäisi.
50.
KIURU  12.5
(kiuruja näkee harvakseltaan. ääni on tuttu niiltä ajoilta
kun kevätpelloilla silloin ennen kuulin taivaan sinestä.)
51.
KURKI  12.5
(kiurua kuvasin ja selkäni takaa lensi kurki.
pyörähdin niin nopsaan kuin vanhenevat
kulkuvälineeni suinkin antoivat myöten.
meinasi kurki karata, sivukuvan huitaisin.)
52.
TILTALTTI  12.5
(nuottirannan tieltä kiurujen kuvaamisesta palatessani kuulin tiltaltin äänen.
jarrut vinkuen lukittui polkupyörästäni. kerttulinnut ovat olemukseltaan monelta osin saman näköisiä.
tiltaltin tunnistaa amatööri vain äänestä.)
53.
TÖYHTÖHYYPPÄ  12.5
(töyhtöhyyppä ja taitaa olla soidinmenot kun levittää siivet.)
54
Metsäkirvinen 14.5
(metsäkirvinen on suomen yleisimpiä pesimälintuja.
jälleen kerran polkupyörällä ilta-ajelulla ajaessani huomasin
linnun joka oudosti laskeutui liukuen alas lennon päätteeksi.)
55.
KALATIIRA  14.5
(vesille sain veneeni ja eka soutuni ollinsaaren rantakivellä odotti kalatiira.
 nähtävästi kivi on ollut käytössä aiemminkin kun on osittain valkoinen.)
56.
KALALOKKI  14.5
(höytiäisellä veneily tyynellä säällä oli hyvä kesän soutuavaus.
kalalokki myös nautti tyyneydestä eikä kiirettä mihinkään,
hiljalleen lipua eteenpäin niin kuin veneellä soutaja ja olla vain kesälämmössä.)
57.
NAURULOKKI  15.5
(varosen venerannalla odotin naurulokkia.
istuin ja odotin .... lopulta yksi naurulokki tuli kuin kutsusta kuvaan.)
58.
PUNAVARPUNEN  18.5
(punavarpunen on kuin olisi ollut erimielisyyttä lajitoverien keskuudessa,
koska on niin punainen lähes veren punainen pää ja rinta.
kuitenkin punavarpunen on punakka jo syntyessään ja punainen väri
ei liity siten lintujen keskinäisiin välienselvittelyyn.)
59.
KOTTARAINEN  18.5
(kottaraisilla on kuvanotto hetkellä työntäyteinen kevät kiire.
kiire johtuu ruuan kuskaamisesta pesäpöntössä oleville poikasille.
kuvassa kottarainen tulee pesäpöntöstä viemästä ruokaa nälkäisille poikasille.
kottarainen jäi hetkeksi lepuuttamaan siipiään puunoksalle.)
60.
KELTAVÄSTÄRÄKKI  18.5
(
keltavästäräkki on pelloilla viihtyvä lintu. värikäs keltainen rinta erottuu kauaksi multapellolla jossa etsii matoja.
keltavästäräkki ottaa harkitun askeleen, kiirettä ei, nokkaan ei tarvitse avata lierojen nähdessä keltaisen vaaran.)
61.
KÄKI  20.5
(käki kuivuneen puu käkkärän nokassa oli kaukana.
erittäin epäluuloinen oli ja ei antanut lähestyä kuin usean sadan metrin päähän.
muulloin kuin
kuvassa oli puitten oksalla oksien takana piilossa.)
62.
KUOVI  23.5
(kuovi kookas lintu on helpohko tunnistettava.
pitkä nokka ja lentoon lähtiessä ääntelee voimakkaasti.
hyvä sää vallitsi sunnuntai ajeluani ja oli vain tarkoitus kuvata vain kuovi.
 sigma sport 150-600mm objektiivi kamerassa.)
63.
HARMAALOKKI  24.5
(maanantai 24.5 oli harmaa ja sateinen päivä. kuvassa näkyy sadepisaroita lokin yläpuolella.
harmaalokki seisoskeli muokatulla pellolla kylmästä (+4,5) säästä kangistuneena.
harmaalokin tunnistaa pyrstössä olevista valkoisista täplistä/harmaat siivet.
myös nokassa oleva punainen täplä on tunnusomainen harmaalokille.)
64.
VALKOPOSKIHANHI  24.5
(valkoposket matkalla pesimäalueille. kuvattaessa satoi niin mahdottoman paljon.)
65.
SUOKUKKO  24.5
(tämä kuva suokukosta on otettu ruvastornista.
suokukko lensi torni ohi ja en heti hoksannut kuvata.
kukko oli kaukana tarkempaan kuvaamiseen ja sitten vain
 huitaisin kuvan ja se on sen mukainen, eli heikkolaatuinen.)
66.
VIIRUPÖLLÖ  28.5
(viirupöllö on äreä lintu jos on poikaset/poikanen lähettyvillä.
nyt poikaset olivat olettamukseni mukaan vielä pesäpöntössä.
kävelin hiljaa pesäpöntön lähelle. pöllöä ei näkynyt ainakaan lähimmissä puissa.
viskasin pienen puukalikan pesäpöntön puunrunkoon. viirupöllö havaitsi
kolahduksen ja tuli näkyville pöntön suuaukolle josta lensi lähimmälle koivunoksalle.
kun pöllö tuli näkyviin tuli viiltävä muisto viime tapaamisesta saman lajitoverin kanssa.
muutama vuosi sitten sain opetuksen ettei kannata hiipparoida sillä alueella
jossa on viirupöllö ja poikanen maastossa. nyt kuvaus onnistui hyvin.
pöllö oli hillitty käytökseltään ja kuvasin linnun niin ettei häiriötä pääse syntymään.)
67.
SILKKIUIKKU  28.5
(silkkiuikku höytiäisellä kalassa. kalansaalis pienehkö.
nokka vain pyydystää, mutta yllättävän tehokas saalistaja silkkiuikku on.)
68.
RANTASIPI  28.5
(rantasipi on vikkelä lentäjä. pysähtyi kuin sattumoisin
varosen venerannalle. kamera onneksi oli valmiina kuvanottoon.)
69.
SELKÄLOKKI  29.5
(selkälokki kuvassa keskellä mustat siivet ja selkä musta.
vasemmalla ehkä harmaalokkeja. selkälokki rauhoitettu/uhanalainen.)

 
70.
HELMIPÖLLÖ  (poikanen) 29.5
(pöllöjen silmät saavat jokaisen katselijan katseen niihin pysähtymään.
kuvan helmipöllö on poikanen. rengastuskuvat tulevat ajallaan luontokuviin.)

ps: kymmenen kuvan matka vielä elämän ravintopalkintooni HK-siniseen.
71.
VIITAKERTTUNEN  30.5
(30.5 aamuna Marjo vinkkasi että kotimme lähellä olevassa puskassa
 on lintu jonka ääni on kerrassaan monivivahteinen. menin kiireen vilkkaan
kuvaamaan. lintu puikkelehti puskassa ja oli sinä ja siinä että kuvan sain.
lintu oli vaikea tunnistettava. Janne Leppänen tunnisti linnun viitakertuksi.
 kerttu linnut ovat niin lähes saman näköisiä että ääni on linnun paras tunnistus.)
72.
HAARAPÄÄSKY  1.6
(haarapääsky istuu sähkölangalla joka on sama johtolanka kuin silloin kuusikymmentäluvulla.
 muistan pääskyjen istuneen samalla johtolangalla istuessani kotini rappusilla
 katsellessani pääskyjen lentoa kuin myös langalla istuvia pääskyjä.
joka kesä pääskyt tulee joka kesä ne istuvat samalla langalla. katselen pääskyjä kesän tuojina.
nyt tulee kotiini sähkö maakaapelilla ja pks meinasi ottaa sähköjohdon pois.
pyysin että saako johto jäädä pääskyjen istumalangaksi. pks jätti langan paikoilleen.
 pks:n miehet eivät ole vihamielisiä luontoa kohtaan !)
73.
RUOKOKERTTUNEN  2.6
(soutelin höytiäisellä määränpäänä ruovikko.
en tiennyt mennessäni onko ruovikko tyhjä linnuista.
pysähdyin tyynen höytiäisen ruovikon reunaan lähes rantaan.
alkoi kuulua linnun ääntä ja ruovikossa lenteli silloin tällöin lintu.
lintu lensi ruovikon latvaan ja kännykästä kaivoin linnun äänet
ja löysin samanlaisen äänen joka kuului ruokokerttuselle.
tietenkin piti olla jyvällä sinne päin mikä lintu ruovikossa on
ja sitten linnun ääni etsiä kännykällä linnunkuvat sivulta.
kuvaa kun katsoo tarkkaan niin huomaa että oli pieniä hyttysiä paljon.)
74.
SEPELKYYHKY  5.6
(laitumelle lehmät (5.6) aamutuimaan käen kukunnan säestämänä.
pellon metsänreuna puussa istui myös sepelkyyhky.
huhuili kuin olisi pöllö, lähes sama ääni mutta nyt sen tunnistan.
ei auttanut kuin kamera hollille ja käsivaralta huhuilevan kyyhkyn kuvasin.)
75.
TERVAPÄÄSKY  6.6
(tervapääskyn kuvaus ei ole niitä helpoimpia.
pääsky tekee lennossa nopeita käännöksiä.
tervapääskyn lentonopeus on hurja ja siksi kuvaus on haasteellista.
tervapääsky elää lähes koko eliniän ilmassa,
vain pesintä aikaan se tulee alas. mutta poikaset ruokkii ilmassa !!
nukkuu ilmassa. parisuhde on elinikäinen)
76.
TELKKÄ  6.6
(kaverin kanssa menimme pienelle lammelle katsomaa onko siellä elämää.
alkuun vaikutti lammen olevan typötyhjä. vähän aikaa siinä
rannalla aikaa kulutimme kunnes ruovikosta telkkä poikasineen tuli näkyviin.
viisi poikasta emon johdattamana uivat piiloon kuvaajilta.)
77.
HARMAASIEPPO  11.6
(harmaasiepon tunnistaa parhaiten päälaella olevista tummista ja vaaleista juovista.
kuvan harmaasieppo tutustui kuvan otto aikaan räksän tyhjään pesään. tekeekö pesän siihen jää nähtäväksi.)
78.
KATTOHAIKARA  13.6
(kahta kattohaikaraa etsin vaalipäivän aamuna martonvaarasta.
ajelin tietä ja yht`äkkiä sivusta kaksi haikaraa oli lennossa
tulosuunta minua kohden. kamera repussa tietenkin.
ei siinä vanat koivet paljoa hidastaneet liikkeissäni
hamutessani kameran repusta. haikarat meni jo matkojen päässä
kunnes kamera oli hollilla ja pakenevista haikaroista sain lentokuvan.
jos saan paremman kuvan haikaroista vaihdan kuvan jos ne jäävät pitemmäksi
aikaa näihin maisemiin. ehkä kattohaikarat piipahtivat ja en näe niitä enää.)
79.
SUOPÖLLÖ  22.6
(suopöllön siipien kärkiväli on suuri noin metrin.
suopöllö on löytänyt paikan pesälle ojan pientareelle heinikkoon. pesässä on viisi munaa.
en ole aiemmin nähnyt kotipaikkani lähialueella suopöllöä vaikka kesäisin ja muulloinkin katselen lintujen liikkeitä.
jos hyvin onnistuu pesintä, myöhemmin kesällä Ruvaslahden ilmatilassa lentelee viisi nuorta suopöllöä.)

(kuten huomaatte vain yksi kuva enää ja pääsen palkintoani nauttien ahmimaan.)
 

Palkintoni odottaa ! ...